Agrologi ja restonomi (AMK) Mari Ronkainen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous -osaamisryhmässä.

Pohjois-Suomessa työelämäopetusta haastavat erityisen pitkät välimatkat. Poronhoitoalue kattaa yli kolmanneksen Suomen pinta-alasta – Lapin, poislukien Kemi-Tornion alue, lisäksi Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuun pohjoisosat (Paliskuntain yhdistys 2025). Lähikoulutukseen päästäkseen poronhoitaja tai porotalouden opiskelija voi joutua uhraamaan paljon aikaa matkustamiseen.

Suuri osa alkutuotannon parissa työskentelevistä asuu hajallaan ympäri maakuntia. Työ on usein paikkasidonnaista, erityisesti poronhoidossa, jota säätelevät alueella sallitut poromäärät sekä paliskuntarajat. Suurin osa uusista poronhoitajista jatkaa työtä siinä paliskunnassa eli alueellisessa poronhoito-organisaatiossa, jonka toiminnassa on ollut mukana pienestä pitäen. Porotaloutta voikin pitää yhtenä merkittävänä pitovoimakeinona harvaan asutuilla alueilla Pohjois-Suomessa.

Esittelen tässä kirjoituksessa poroteurastukseen liittyvää koulutusta ja erilaisia etäopetusmenetelmiä, joita on jo kokeiltu sekä vaihtoehtoja, joihin on tutustuttu poroteurastamoita silmällä pitäen.

Oppilaitosten tarjonta poronhoitajille

Poronhoitajan työ on hyvin pitkälle työssä oppimista. Käytännön taitoja oppii tekemällä ja kokeneemmilta poronhoitajilta. Työ on kuitenkin erittäin monialaista ja vaatii monipuolista osaamista, johon on saatavilla koulutusta. Porotalouden opetusta tarjoavat Saamelaisalueen koulutuskeskus ainoana toisen asteen oppilaitoksena sekä Lapin ammattikorkeakoulu ainoana korkeakouluna. SAKKissa voi suorittaa poronhoitajan ammattitutkinnon sekä muun muassa porotalouden aloitustukeen oikeuttavat opinnot. Lapin AMKissa voi opiskella agrologiksi ja opintotarjonnassa on valittavissa porotalouteen liittyviä opintojaksoja kaikille kuuluvien perusopintojen lisäksi.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Redu tarjoaa elintarvikealan perustutkintokoulutusta ja Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa on mahdollista suorittaa elintarvikejalostuksen ammattitutkinto. Oppilaitokset Lapissa mahdollistavat siis monipuolisen osaamisen hankkimisen porotalouden tehtävissä toimimiseen.

Oppilaitoksilla on myös vahvaa TKI-toimintaa, ja porotaloushankkeita on jatkuvasti suunnitteilla, käynnissä sekä rahoitushaussa. Hankkeissa järjestetään paljon poronhoitajien ammattitaitoa tukevaa koulutusta ja tiedonvälitystä.

Uusia oivalluksia teurastamoista

Poroteurastamot ovat pääosin paliskuntien tai poronhoitajien omistamia laitoksia (Majuri & Muuttoranta 2019, 9). Poroteurastus on osa poronhoitajien työtä ja tulon muodostumista, mikäli poroja ei myydä elävänä paliskunnan ulkopuoliselle teurastamolle.

Kuva 1. Poroteurastamot kartalla. Kuva: Paliskuntain yhdistys.

Lapin liiton Euroopan aluekehitysrahastosta rahoittamassa Poroteurastamotoiminnan kehittäminen uuden teknologian ja innovaatioiden avulla (Tulevaisuuden teurastamo) -hankkeessa luotiin teurastamon ja lihanjalostamon mallinnukset, jotka huomioivat nykypäivän vaatimukset, kuten poron eri jakeiden talteenoton, energiatehokkuuden sekä tilojen käyttökapasiteetin noston mahdollisuudet yhteistyössä muiden elinkeinojen kanssa. Lisäksi hankkeessa mallinnettiin teurastamoilta tapahtuvaa opetusta – mitä asioita on mahdollista ja kannattavaa opettaa etänä, mitä pitää jättää käytännön lähiopetukseen, entä mitä laitteita teurastamoilta toteutettavaan etäopetukseen vaaditaan? Teurastamoiden, jalostamoiden sekä etäopetuksen mallintaminen tukee elinkeinon jatkuvuutta. Lue lisää: Tulevaisuuden poroteurastamo – Lapin ammattikorkeakoulu.

Kuva 2. Parhaiden ratkaisujen löytäminen vaatii välillä tarkkaa tutustumista sekä myös mittojen ottamista teurastamoiden laitteista ja tiloista. Kuva: Mari Ronkainen.

Teurastamoilla vaadittava osaaminen

Poroteurastaja tarvitsee työpisteestä riippuen hygieniapassin, lihantarkastuksessa avustavan henkilön koulutuksen eli ns. suolipakettikoulutuksen ja lopetuskelpoisuuden. Yli 65 kilometrin porokuljetuksiin edellytetään kuljettajalupaa. Tarvittavia koulutuksia järjestetään Lapin ammattikorkeakoulun, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä Paliskuntain yhdistyksen, porotalouden neuvontaorganisaation, kautta. Hygieniapassikoulutusta on tarjolla myös muiden toimijoiden järjestämänä.

Teurastamoiden toimintaan liittyy paljon byrokratiaa. Teurastamoiden esimiehillä on paljon vastuuta muun muassa omavalvonnan kirjauksissa ja näytteenotossa. Lisäksi joka teurastuksessa on oma esimiehensä, joka valvoo teurastuksen kulkua. Esimiehille on järjestetty koulutuspäiviä alkusyksystä, joissa käydään läpi ajankohtaisia asioita teurastamoihin liittyen. Varsinkin aloittavien esimiesten huolellinen perehdyttäminen tehtäviin on tärkeää.

Poroteurastus-etäopetuksessa kokeiltua

Etäopetus ei ole uusi juttu porotaloudessa. Kuten monellakin muulla alalla, viimeistään koronapandemia pakotti siirtymään etäyhteyksille. Erilaisia koulutuksia, luentoja ja tilaisuuksia alettiin järjestää etänä. Vuosina 2019-2022 toteutetussa Lapin ammattikorkeakoulun, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen sekä Paliskuntain yhdistyksen POROPEDA-hankkeessa luotiin Virtuaaliteurastamo-kokonaisuus. Se koostuu kolmesta osasta: nettisivuista, Webbiteurastamosta sekä VR-teurastamosta. Nettisivut www.virtuaaliteurastamo.fi sisältävät teurastamoaiheista materiaalia.

Nettisivujen kautta pääsee myös Webbiteurastamoon, teurastamon mallipohjaan, jossa voi liikkua, katsoa animaatioita ja saada tietoa työpisteistä sekä poroteurastuksen eri jakeista. VR-teurastamoa käytetään nimensä mukaisesti VR-laitteilla: teurastamon sisällä pääsee liikkumaan sekä kokeilemaan muutamia eri työvaiheita. Tällainen oppimisympäristö on ehdottomasti edelläkävijyyttä ja eri oppilaitokset hyödyntävätkin Virtuaaliteurastamoa opetuksessaan. Haasteena on päivitystarve linkkien vanhentuessa ja lainsäädännön muuttuessa sekä päivitykseen vaadittavien resurssien puute. (Virtuaaliteurastamo.fi.)

Teurastamoilla ollaan kiinnostuneita toisten teurastamoiden käytänteistä. Teurastussesongin aikaan poroteurastajilla ei ole kuitenkaan usein mahdollisuutta päästä näkemään toistensa työskentelyä. Osaamista on tarpeen jakaa erityisesti teurastuksen sivuvirtojen eli eri ruhonosien talteenotosta. Teurastamoilla ollaan panostamassa kaikkien poronosien markkinoille saattamiseen, sillä eri jakeiden talteenotto parantaa kannattavuutta ja kiertotalouden toteutumista porotaloudessa.

Videomateriaali voisi toimia hyvien käytänteiden jakamiseen. Kokeneet teurastajat saavat videolta kiinni, miten työ tehdään. Esimerkiksi Sallan teurastamolta lähtöisin oleva koipinahkojen teurastuslinjalla nylkemisen malli on koostettu Taljat rahaksi -hankkeessa opetusvideoksi: Koipinahkojen talteenotto poroteurastamoilla

Porukkaoppi-hankkeessa hanketyöntekijät kiersivät 16 poroteurastamolla ja auditoivat työskentelyä. Auditoinneista koostettiin teurastamoille video, jossa esiteltiin hyviä käytänteitä sekä myös kehittämisehdotuksia työskentelyyn. Oman työporukan ulkopuolelta tuleva arviointi on hyödyllistä ja puolueetonta. Ilman työstä saatavaa palautetta voi kangistua omiin toimintatapoihin, eikä välttämättä näe niissä puutteita tai kehittämistarpeita. Auditoinnin kautta saadaan selville toimintaan liittyviä riskejä sekä parannuskohtia (Reseni 2025). Samalla hanke sai arvokasta tietoa kentän koulutustarpeista.

Teurastamoiden rakenteita on kuvattu muun muassa POROPEDA-hankkeen virtuaaliympäristöjen sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen uuden opetusteurastamon pohjaksi. Jokainen teurastamo on hieman erilainen, joten on tärkeää kuulla siellä työskenteleviltä, mikä toimii ja mikä ei. Tulevaisuuden teurastamo -hankkeessa on haastateltu jokaiselta poroteurastamolta siellä työskentelevää henkilöä tiedon kartuttamiseksi.

Uusi työntekijä poroteurastamolla

On useita työtehtäviä, joihin voi saada hyvän perehdytyksen etänä, eikä käytännön harjoittelua välttämättä tarvita. Teurastustyö on kuitenkin käytännön tekemistä, jota pitää harjoitella itse, muuten varmuutta tekemiseen ei tule. Lähiopetuksen merkitystä ei tule väheksyä, mutta etäopetus voi madaltaa kynnystä lähteä teurastamolle, kun toiminnasta on ennakkoon jo melko kattava käsitys eikä kaikkea tarvitse omaksua työn ollessa käynnissä.

Uudelle työntekijälle teurastamossa on paljon nähtävää ja sisäistettävää jo tyhjänäkin, ilman toimintaa. Esimerkiksi laitteet ja koneet vaativat käyttöön perehtymistä. Virtuaaliteurastamoon on tehty animaatiovideot, jotka toimivat perehdytysmateriaalina teurastustyöhön. Animaatioihin ei kuitenkaan saada sitä tarkkuutta, mitä tehtävä työ vaatii. Oikea videokuva on selkeämpi ja havainnollistaa. Videokaan ei kuitenkaan opeta täysin tekemiseen, vaan työ pitää päästä omin käsin harjoittelemaan.

Kuva 3. Näkymä Webbiteurastamosta.

Eläinlääkäreiden toiveita opetuksesta

Eläinlääkärit ovat tärkeässä roolissa poroteurastamoilla. He suorittavat ante ja post mortem -tarkastukset eli porojen elävänä tarkastuksen sekä lihantarkastuksen teurastuksen jälkeen. He myös valvovat koko laitoksen toimintaa hygienian, turvallisuuden, hyvien käytänteiden sekä eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Eläinlääkäri ei välttämättä opintojensa alussa tiedä, tuleeko työskentelemään joskus poroteurastamolla. Opintoja poroihin liittyen on vähän, ja porotalous on monelle täysin tuntematon elinkeino. Eläinlääkärit oppivatkin paljon työssään ja kokeneempien kollegoiden seurassa.

Tulevaisuuden teurastamo -hanke pääsi mukaan Lapin aluehallintoviraston järjestämään poroteurastamoiden tarkastuseläinlääkärien koulutustilaisuuteen kuulemaan eläinlääkäreitä heidän opetustarpeistaan. Eläinlääkärit kaipasivat oppimateriaalia muun muassa tainnutuksen seurantaan, lihantarkastukseen sekä kuvia erilaisista lihantarkastuslöydöksistä ja mahdollisista nylkyvirheistä. Esimerkiksi tainnutuksen onnistumisen seurannasta voisi kuvata esimerkkivideoita ja näistä materiaaleista voisi pelillistää oppimateriaalia. Tulevaisuudessa eläinlääkäreiden tekemiä tarkastuksia voisi myös pilotoida etätoteutuksella.

Uusia eväitä etäopetukseen benchmarkingin kautta

Paljon on porotalouden saralla etäopetukseen liittyen jo tehty, mutta koko ajan on myös tutustuttu siihen, mitä mahdollisuuksia teknologiset ratkaisut voivat jatkossa tarjota. Tulevaisuuden teurastamo -hanke tutustui, luonnollisesti etänä, keväällä 2024 Virtuaalinavetta-oppimisympäristöön KPedun johdolla. Opetusnavetassa on kameroita sijoiteltuna ympäri navettaa, mikä mahdollistaa eri kuvakulmat ja eri eläinten seuraamisen niitä häiritsemättä. Virtuaalinen navettakierros oli toteutettu ThingLink-alustalle 360-kuvien avulla.

Virtuaaliteurastamossa vastaava tehtiin 3D-visualisointi teurastamosalista, mikä oli aikaavievää, mutta toi yhtenäisemmän kokonaisuuden tuotettujen animaatiovideoiden kanssa. Opetusvideot eri työvaiheista haluttiin animoida, sillä ne ovat vapaasti katsottavissa YouTubessa. Visualisointi keskittyi vain teurastussaliin ja kylmiöön, mutta ThingLinkillä voisi kätevästi tehdä uuden, laajemman oppimisympäristön jostain olemassa olevasta teurastamosta. Teurastamosalin lisäksi myös muihin tiloihin ja esimerkiksi ulkoaitauksiin olisi hyvä päästä tutustumaan, kuten Virtuaalinavetassa. Navetta hyödyntää myös muutakin teknologiaa, muun muassa älyportteja.

Keväällä 2024 tutustuttiin myös Collapick Company Oy:n toiminnanohjausjärjestelmään. Toiminnanohjausjärjestelmä on liiketoiminnan tietojen ja toimintojen eri moduuleista koostuva sähköinen järjestelmä. Tämä voisi olla hyödynnettävissä teurastamoilla myös opetuskäytössä – Karelia ammattikorkeakoululla järjestelmä on käytössä oppimisympäristönä. Järjestelmä sujuvoittaa tiedonkulkua sekä keskittää oppimateriaalit. Tiedon ja materiaalin löytyminen yhdestä paikasta olisikin tärkeää. Se sujuvoittaisi elinkeinonharjoittajien tiedonhakua ja toimisi hyvänä materiaalipankkina myös porotalouden opiskelijoille. Virtuaaliteurastamo on teurastamomateriaalien tietopankki, mutta olisi hyvä luoda oppimisympäristö koskemaan myös muuta porotalouden materiaalia.

Vaikka paljon on jo tehty, poroteurastuskoulutusmateriaalia ei ole liikaa. Esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin, hygienian, turvallisuuden sekä työvälineiden ja niihin liittyvän huollon monipuolinen oppimateriaali olisi hyödyllistä teurastamo-opetuksessa. Uudet materiaalit voisivat olla houkuttelevia erityisesti nuorille, jotka kaipaavat monipuolista, visuaalista materiaalia luettavan rinnalle.

Etäopetuksen toteutus käytännössä

Jos halutaan näyttää teurastamotyöskentelyä etäyhteyksien päähän, olisi mahdollista kokeilla livestriimausta teurastuksen ollessa käynnissä. Tätä mahdollisuutta pystyisi hyödyntämään vertaisoppimiseen sekä porotalouden opiskelijoiden ja eläinlääkäreiden koulutukseen. Käytännössä tämä vaatii laitteilta iskunkestävyyttä, roisketiiviyttä, riittävän hyvän kuvanlaadun, hyvän akunkeston ja kuvanvakautuksen. Kätevä koko sekä sisäänrakennettu mikrofoni ovat eduksi. Actionkamera, kuten GoPro, voi olla tähän hyvä vaihtoehto.

Kuvaajan tulee pyrkiä huomioimaan, mikä on oleellista katsojan ja oppijan kannalta, ja milloin tarvitaan esimerkiksi lähikuvausta. Kuvaajan tulee olla mahdollisimman vähän työn tekemisen tiellä, tai teurastus tulee järjestää siten, että siinä otetaan erikseen aikaa kuvaukselle.

Striimaus vaatii myös jonkun hallinnoimaan etäyhteyttä ja striimiä sekä jos kuvaajaan halutaan saada yhteys, ratkaisuna voisivat olla langattomat kuulokkeet. Vaadittava laitteisto on hyvin saatavilla olevaa eikä hirveän kallistakaan, mutta käytännön toteutus vaatii resursseja. Muita huomioitavia asioita teurastamoilla kuvaamiseen ovat muun muassa siihen tarvittavat luvat, väärinkäytön mahdollisuudet sekä yhteyksien toimivuus.

Nauhoitettujen videoiden etuna on se, että siitä voidaan editoida henkilöiden kasvot tunnistamattomiksi sekä valikoida, mitä halutaan näyttää ja koostaa oppimateriaaliksi. Videot voivat myös olla katsottavissa milloin vain, eikä striimissä paikallaoloa samanaikaisesti vaadita. Tämä mahdollistaa vertaisoppimisen paremmin, sillä teurastukset ajoittuvat eri teurastamoilla melko samalle ajanjaksolle eikä livekuvan pariin pääse, jos työt omalla teurastamolla ovat käynnissä. Myös teurastusten ajankohdat puhuvat tallenteiden puolesta: teurastuspäiviä ei tiedetä kovin paljoa etukäteen, vaan usein vasta muutamaa päivää ennen (Muuttoranta 2019, 73), jolloin aikataulutus on haastavaa. 

Poroteurastusopetuksessa on jo löydetty hyviä ratkaisuja lähi- ja etäopetuksen yhdistämiseen. Porotalous nojaa vahvasti perinteisiin ja työt tehdään luonnon armoilla, mutta myös ajan hermolla tulee pysyä. Uusien innovaatioiden suhteen kannattaakin olla avoimin mielin ja kehittämistyössä pohtia, kuinka erilaiset ratkaisut taipuvat porotalouden käyttöön.

Kuva 4. Etäopetuksen menetelmiä ja alustoja (Mari Ronkainen).

Tämä blogikirjoitus on tuotettu Poroteurastamotoiminnan kehittäminen uuden teknologian ja innovaatioiden avulla -hankkeessa. Hankkeen toiminta-aika oli 1.11.2023-31.10.2025. Päätoteuttaja oli Saamelaisalueen koulutuskeskus, osatoteuttaja Lapin ammattikorkeakoulu. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 259 852 €, josta EU-rahoituksen osuus 207 880 €. Hanketta rahoitti Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Lähteet

Majuri, K. & Muuttoranta, K. (toim.) 2019. Poroteurastuksen kehittämisen painopisteet. Lapin AMKin julkaisuja. Viitattu 16.9.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-317-1

Muuttoranta, K. 2019. Koulutustapojen arvioinnin ja vertailun pilotointi poroteurastamoilla. Teoksessa Majuri, K. & Muuttoranta, K. (toim.) Poroteurastuksen kehittämisen painopisteet. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja 12/2019. Viitattu 9.10.2025 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-317-1

Paliskuntain yhdistys 2025. Poro pitää pohjoisen kylät lämpiminä. Viitattu 14.8.2025 https://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/

Reseni 2025. Mitä hyötyjä sisäinen auditointi tuo yritykselle? Viitattu 26.11.2025 https://www.reseni.fi/blogi/mita-hyotyja-sisainen-auditointi-tuo-yritykselle/#:~:text=Sis%C3%A4inen%20auditointi%20on%20tehokas%20ty%C3%B6kalu,ne%20kohdat%2C%20joissa%20on%20parannettavaa

Virtuaaliteurastamo.fi. Materiaalit. Viitattu 2.12.2025 https://www.virtuaaliteurastamo.fi/materiaalit/