TVT-alan opinnot vs. työelämä

Tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) Mirka Hienonen työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä.

Lapin ammattikorkeakoulussa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opinnot valmistavat opiskelijoita mielestäni hyvin työelämää varten, mutta eroa työarjen ja opintojen väliltäkin löytyy.

Tässä artikkelissa käyn läpi pohdintoja työelämän eroista suhteessa opintoihin, ja mihin jo opinnoissa kannattaa panostaa tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi erittelen kokemuksiani siitä, miten opintoihin saa vauhtia (olivat ne sitten etä-, hybridi- tai lähiopetuksena) ja nousukiito kohti valmistumista ja työelämää voi alkaa.

Kuva 1. IT-ala osa-alueet tiivistetysti kannettavan tietokoneen ruudulle liimattuna.

Ajatuksia TVT-alan opinnoista

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot ovat monipuolinen ja vaatimustasoltaan porrastettu kokonaisuus, jossa opiskelija pääsee harjoittelemaan alansa perustaitoja. Vaikka kaikki kurssit, kuten matematiikka tai pakolliset kielet eivät suoraan liity koodaamiseen, on niistäkin hyötyä ja aihetta sivuavia toimeksiantoja tulee vastaan työelämässä ennemmin tai myöhemmin.

Koulutuksessa pyritään tietoisesti antamaan työelämän esimerkkejä, vaikka välillä opiskelijan pitää osata lukea ne rivien välistä. Harvalla kurssilla sanotaan suoraan, että ’Kun töissä teille tulee vastaan tällainen. . .’ Työelämän esimerkit ovat mielestäni enemmän soveltavia ja niiden ymmärtäminen voi vaatia laajempien kokonaisuuksien hahmottamista. Tämä taito kehittyy mielestäni itsestään opintojen edetessä, vaikka TVT-ala olisi opiskelijalle ennestään tuntematonta aluetta.

Vinkkejä (etä)opiskeluun – näkökulmaa omasta kokemuksesta

Syksyn saapuessa monet aloittavat uudet opinnot. Jotkut voivat syöksyä innolla uuden kimppuun, toiset hieman arastelevat tuntematonta. Kaikkia jännittää –ainakin vähän.

Lapin Ammattikorkeakoulu on tarjonnut opiskelijoille upean mahdollisuuden etäopiskeluun, alan niin salliessa. Tämä auttaa opiskelijoita suorittamaan tutkinnon riippumatta siitä, missä he kullakin hetkellä sattuvat asustamaan. Monitahoinen ryhmä tuo uutta energiaa opintoihin, tarjoten erilaisia taustoja ja näkökulmia, mutta mitä yksilön kannattaa ottaa huomioon, jotta etäopinnot- ja lähiopinnotkin- lähtisivät tasaiseen nousukiitoon ja kohti tutkinnon saavuttamista?

Suunnittele, suunnittele, suunnittele!

Opintojen aloitukseen tulee hyvät eväät jo koulun puolesta, mutta opiskelijan kannattaa myös itse makustella omia tarpeitaan oppimisen ja opintojen edistämisen suhteen.

Oletko kenties auditiivinen oppija ja kaikki jää mieleesi kuulemalla? Vai oletko sittenkin kinesteettinen oppija ja saavutat parhaat tulokset tekemisen kautta? Onko visuaalinen oppiminen sittenkin juuri sinun juttusi ja kuvat oppimateriaaleissa ja muistiinpanoissa auttavat asioita jäämään päähän parhaiten? Olisiko sittenkin paras sekoittaa kaikkia oppimistapoja tulosten maksimoimiseksi?

Pohdi asiaa ja valitse itsellesi paras vaihtoehto.

Suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon myös tulevaisuuden haaveet. Jos tiedät, miten haluat erikoistua, kannattaa kurssit valita jo hyvissä ajoin sen mukaan. Kurssien valinnassa on hyvä huomata, että niitä voi usein valita myös muiden erikoistumisten opinnoista. Itse erikoistuin ohjelmistokehitykseen, mutta valitsin kursseja myös muista erikoistumishaaroista. Lisäksi täydensin osaamistani vapaa-ajalla, tutustumalla pelimoottoreihin, 3D-mallinnukseen, sekä UI-ja UX-suunnitteluun.

Kuva 2. Kellot eri ajoissa.

Aikataulu – kaiken A & O

Kokemuksesta voin todeta, että vaikka opintojaksoja ja niiden edistymistä on aikataulutettu hyvin opettajien toimesta muun muassa tehtäväpakettikohtaisten määräaikojen muodossa, on opiskelu toisinaan melko kiireistä. Ainakin TVT-alan opinnoissa. Tämä on usein seurausta siitä, että joku yksittäinen kurssi yllättää työmäärältään tai kaksi opiskelijalle aiheellisesti vaikeaa kurssia on sattunut samalle opintojaksolle. Tässä aikataulujen suunnittelu ja pitäminen korostuu.

Tehtäväkohtaiset aikataulut toimivat hyvänä tekemisen jaksottajana, josta kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää tiukasti kiinni. Tämä onnistuu parhaiten, kun löytää itselleen sen sopivan opiskelurytmin. Jollekin voi sopia, että käyttää opiskeluun pari tuntia joka päivä, toinen taas tarvitsee pari päivää lepoa ja edistää opintojaan tehokkaammin suuremmalla tuntimäärällä pienen paussin jälkeen.

Myös luennot tukevat hyvin opiskelurytmiä ja työkuorman tasaamista. Omalla kohdallani parhaiten toimi se, että osallistuin luennoille reaaliajassa ja tein tehtäviä mahdollisuuksien mukaan luennon aikana. Käytin usein tähän myös osan tauosta. Päätin tehdä tämän siksi, että aikataulussa pysyminen (ja parhaillaan siitä edellä oleminen) tarjosivat mahdollisuuden pidempiin lomiin ja siten myös lepoaikaan. Kun aivot saivat välillä levätä opinnoista, hahmottuivat jo opitut asiat aivan uudella tavalla, vaikka ne olisivat aiemmin tuntuneet vaikealta. Osa ahaa-elämyksistä tuli vasta pari kuukautta opintojakson päätyttyä. Tämä on normaalia ja hyvä asia: Uuden oppiminen on auttanut uusien asiayhteyksien hahmottamisessa.

Kuva 3. Motivoiva post-it lappu.

Ryhmä- ja parityöt – Mutta en tunne ketään. . .

TVT-alan koulutuksessa on mukana erilaisia ryhmä- ja paritöitä. Joskus ryhmän saa muodostaa itse, toisinaan se määrätään ennalta. Ryhmätyöskentely antaa arvokasta kokemusta työympäristössä toimimisesta, jossa ryhmän jäsenillä on omat tehtävänsä ja ryhmä työskentelee dynaamisesti yhdessä tiettyä päämäärää kohti.

Etäopinnoissa ihmiset eivät saa toisiinsa samanlaista kontaktia, kuten lähiopetuksessa, joten he eivät käytännössä tunne toisiaan, vaikka olisivat esittäytyneet. Tämä voi ujostuttaa ja nostaa kynnystä oma-aloitteiseen ryhmän muodostukseen.

Todellisuudessa ryhmän muodostaminen on kuitenkin helppoa, ja tietynlainen lähestymistapa auttaa samanhenkisiä ihmisiä löytämään samaan ryhmään. Kun on aika muodostaa ryhmä, etkä tunne ketään kurssiltasi, kannattaa chattiin laittaa lyhyt viesti esimerkiksi seuraavasti:

Tarjolla ryhmä rennoille, ahkerille ihmisille. Huumorintajusta plussaa. 😊

Kun viestissä määrittelee selkeästi ja ytimekkäästi millainen itse olet ja millaisia ihmisiä haet ryhmääsi, täyttyy ryhmä kokemukseni mukaan hyvin nopeasti. Tässä oma-aloitteisuus on avain.

Kun ryhmä on kasassa, pääsee tehtävien kimppuun nopeasti samalla tekniikalla. Ilmoita minkä tehtävän haluaisit itsellesi, mutta tarjoudu toki vaihtamaan tehtäviä myös muiden kanssa. Tämä tuo ryhmään joustavuutta ja kaikkien osaaminen pääsee esille hyvässä hengessä. Lisäksi tämä kannustaa muita ryhmäläisiä valitsemaan hommansa myös ripeästi. Onhan kaikilla luonnollisesti omat mielenkiinnonkohteensa.

Etäopinnoissa ihmisten omat aikataulut korostuvat varsinkin ryhmä- ja paritöiden osalta, joten vaikka ettei voisi kokoontua samaan aikaan keskustelemaan projektin etenemisestä, on siitä hyvä kommunikoida ainakin viesteillä. Yhteinen Teams-ryhmä sopii tähän mielestäni parhaiten. Koska ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on erilaisia elämäntilanteita, kannattaa muutoksista myös tiedottaa muita ryhmäläisiä ajoissa. Jos jostain syystä ei voikaan osallistua projektiin niin aktiivisesti kuin aluksi luuli, on kohteliasta kertoa tästä muulle ryhmälle, jolloin he voivat ottaa koppia ja tasata työt uudelleen. Luonnollisesti tasauksen tulee toimia myös vastavuoroisesti: Kun tilaisuus takaisinmaksuun avun saannista koittaa, kannattaa pienemmän panoksen tehneen ryhmäläisen ottaa itselleen tällä kertaa hieman suurempi rooli. Reiluus ja joustavuus takaavat tehokkaan työskentelyn ja mieluisen ja hyödyllisen jäsenen ryhmätyöskentelyyn.  

TVT-alan opinnot: Extra vauhtia valmistumiseen

Vauhtia valmistumiseen voi hakea ottamalla ylimääräisiä kursseja, jos oma aika ja jaksaminen sen sallii. Tässä kannattaa kiinnittää huomiota myös omiin tulevaisuudensuunnitelmiin, kiinnostuksenkohteisiin ja suuntautumiseen. Ylimääräisten kurssin ottamista kannattaa pohtia myös oman lähtötason ja opintojen edistymisen kannalta. Jos alalta on jo kokemusta tai opinnot ovat muuten edenneet tasaista tahtia, voi kahdenkin ylimääräisen kurssin ottaminen per opintojakso olla mahdollista. Jos opinnot taas laahaavat jäljessä tai tuntuvat muuten raskailta, kannattaa ylimääräisten kurssin ottamista miettiä tarkkaan.

Myös kesällä on mahdollista opiskella omaan tahtiin. Kesällä opettajat ja ohjaajat ovat ansaitulla lomalla, mutta opiskelija voi halutessaan edistää opintojaan muun muassa tekemällä Kampus Onlinen kursseja, suorittamalla rästejä alta pois, tai osallistumalla kesäpeliopintoihin tai pakollisiin työharjoitteluihin.

Itse kesäpeliopintoihin osallistuneena voin todeta, että se kannatti. Opinnoista jäi muhkean opintopistesaaliin ja hyvän arvosanan lisäksi mukavia muistoja ja uudenlaista osaamista pelimoottoreihin, 3D-mallinnukseen ja nodeilla koodaamiseen liittyen. On kuitenkin hyvä huomata, että laajuutensa ja työmääränsä vuoksi kesäpeliopinnot eivät ole se paras ratkaisu, jos niitä tekee esimerkiksi kesätyön tai harjoittelun ohella, sillä opintojen aikana on tarkoitus toteuttaa ryhmässä kokonainen peli. Laadullisesti tämä vaatii melkoisen panoksen, mutta mielestäni se on todellakin sen arvoista. Tässäkin opiskelijan kannattaa käyttää omaa harkintaansa, että oma jaksaminen säilyy, eikä hän kiireidensä takia haukkaa liian isoa palaa, ja siten hankaloita muiden suunnitelmia tai polta itseään loppuun.

Kuva 4. Valmistujaislakki ja todistus.

Rennolla innolla kohti uusia opintoja

Vaikka opiskelu ja erityisesti etäopiskelu voi tuntua joskus raskaalta ja vaativalta, ei sen tarvitse olla suorittamista. Varsinkin TVT-alalla opinnot ovat niin sanotusti ’lupa revitellä’. Tällä tarkoitan sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus toteuttaa projekteissa sellaisia asioita, joita hän ei työelämässä todennäköisesti koskaan pysty toteuttamaan.

Esimerkkinä revittelystä voi olla esimerkiksi käyttöliittymä, joka on todella yliampuva –joko amppari-mehujään värinen keltapinkki pirteyspommi, tai goottilaisesta kauhunovellista repäisty lepakkonäppäimin koristeltu sovellus. Tai ehkä kyseessä on vain ruutu, jossa on päätetty kokeilla kaikkia latausikoneja kerralla. Joku saattaa innostua tekemään täysin päättömän pelin, jota on hauska pelata ja jossa hän pääsee testaamaan laajasti pelimoottorin eri toimintoja.

Tallainen revittely takaa sen, että opiskelija pääsee kokeilemaan paljon erilaisia asioita, kehittämään ja todistamaan osaamistaan ja mikä parasta –hänellä on todennäköisesti hauskaa opiskellessaan.

Kuva 5. Piirros IT-alan arjesta.

Opinnoista työelämään

IT-alan töihin päädytään usein hieman ennen valmistumista tai pian sen jälkeen, mutta osalla opiskelijoista voi olla aiempaa työkokemusta alalta. Työpaikka voi löytyä myös opintojen tai harjoittelun aikana.

Työelämä eroaa mielestäni opinnoista erityisesti siinä, että tehtävät ovat usein tarkasti rajattuja ja tavoitteellisia. Siinä missä opinnoissa saattoi revitellä ja kokeilla eri lähestymistapoja, työelämässä painottuvat asiakaslähtöisyys, aikataulut ja toimivat käytännön ratkaisut. Samalla työntekijältä vaaditaan enemmän oma-aloitteisuutta ja vastuunottoa kuin opintojen aikana.

Tämä ei kuitenkaan rajoita luovuutta – päinvastoin. Työelämä tarjoaa mahdollisuuden käyttää koodillista luovuutta uudella tavalla: ongelmanratkaisussa, sovellusten optimoinnissa ja rakenteellisessa suunnittelussa voi usein tehdä kekseliäitä ja tehokkaita ratkaisuja.

Opinnoissa tehtävät ja pienet projektit aloitetaan yleensä nollasta, mutta työelämässä tästäkin löytyy vaihtelua. Työprojekteissa pääsee joskus mukaan aivan alkuvaiheessa, jolloin on mahdollista osallistua suunnitteluun, teknologioiden valintaan ja arkkitehtuurin rakentamiseen. Tällöin pääsee vaikuttamaan laajemmin koko projektin kulkuun ja lopputulokseen. Toisinaan taas liitytään mukaan kesken kaiken, jolloin on tärkeää oppia nopeasti projektin rakenne, noudattaa sovittuja käytäntöjä ja sopeutua jo tehtyihin ratkaisuihin.

Molemmissa tilanteissa tarvitaan sopeutumiskykyä ja yhteistyötaitoja, ja kummastakin voi oppia paljon – joko projektin rakentamisen perusteista tai sen jatkokehittämisestä. Vaikka opinnot olisivatkin jo tässä vaiheessa takanapäin, oppiminen ei lopu – eikä IT-alalla yleensä voikaan. Ala kehittyy ja teknologiat päivittyvät niin nopeasti, että ne tarjoavat virikkeitä ja uuden oppimisen mahdollisuuksia koko uran ajaksi.

Työn, opintojen ja vapaa-ajan tasapaino

Ihmiset ovat yksilöitä, joten myös heidän elämäntilanteissaan on vaihtelua. Joku voi olla pelkästään opiskelija, kun taas toinen käy töissä samaan aikaan. Päällekkäisyyksiä saattaa syntyä lisää opinnäytetyön astuessa kuvaan.

Työn, opintojen ja vapaa-ajan tasapaino voi olla ajoittain haastavaa, erityisesti silloin kun opintojen rinnalla tehdään alan töitä tai kun opinnäytetyö osuu kiireiseen elämäntilanteeseen. Jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää, sillä pitkäaikainen kuormitus voi vaikuttaa sekä oppimiseen että työssä suoriutumiseen. Toisaalta työssäkäynti voi tarjota hyödyllistä vastapainoa teoriapainotteisille opinnoille ja tuoda kaivattua konkretiaa oppimiseen.

Monet korkeakoulut myös tarjoavat mahdollisuuden hyväksilukea työelämässä hankittua osaamista osaksi tutkintoa, mikä voi helpottaa opintojen etenemistä ja vähentää kuormitusta. Tasapainon löytäminen vaatii suunnittelua ja itsensä kuuntelemista – mutta parhaimmillaan eri osa-alueet voivat myös tukea toisiaan.

Yhteenveto ja loppupäätelmät

IT-alan opinnot ja työelämä limittyvät monin tavoin, tarjoten opiskelijoille arvokasta kokemusta sekä teoriasta että käytännön työtehtävistä. Projektiin voi päästä mukaan joko sen alusta alkaen tai kesken matkan, ja molemmissa tilanteissa tarvitaan sopeutumiskykyä ja yhteistyötaitoja. Opintojen, työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen vaatii huolellista suunnittelua ja oman jaksamisen huomioimista, mutta työssä hankitut taidot voivat tukea opinnoissa etenemistä esimerkiksi hyväksilukujen kautta.

Moni IT-alalla jo työskentelevä palaa myöhemmin opiskelijaksi jatko-opintojen tai erikoistumisen myötä. Tämä uusi rooli antaa mahdollisuuden päivittää osaamista ja syventää tietoja, ja aiempi työkokemus toimii arvokkaana pohjana. Jatkuva oppiminen on IT-alalla välttämätöntä, sillä teknologiat ja työkalut uudistuvat nopeasti.

Tämä tarkoittaa, että valmistumisen jälkeenkin edessä on valoisa ja innostava tulevaisuus, jossa ammatillinen kasvu ja uuden oppiminen ovat osa arkea koko uran ajan.