Ulkopuolinen arviointi kirkasti Lapin AMKin vastuullisuustyön seuraavat askeleet 16.11.2026 Juntti, Mirva Yleinen Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Julkaisija Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi Lisenssi Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) ISSN 2954-145X Yhteydenotot viestintäkoordinaattori Heli Lohi URN: urn:nbn:fi:lapinamk-2954-145X-152 Kirjoittaja Mirva Juntti Vastuullisuuspäällikkö | Johtaminen ja kehittäminen AMK +358 40 012 6287 mirva.juntti@lapinamk.fi Asiasanat Johtaminen Vastuullisuus FT Mirva Juntti on Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuuspäällikkö. Lapin AMKin vastuullisuustyötä johdetaan vuoteen 2030 ulottuvan vastuullisuusohjelman mukaisesti. Ohjelma ohjaa kehittämistä kaikilla korkeakoulun toiminta-alueilla ja sisältää viisi teemaa ja 19 tavoitetta. Vuonna 2026 ohjelma saavutti puolivälinsä ja oli aika saada riippumaton kokonaiskuva sen etenemisestä. Ohjelman arviointi tilattiin Excellence Finlandilta ja sen toteutti Taigawise Oy. Tämä artikkeli valottaa arviointiprosessia ja sen menettelytapoja sekä kokoaa yhteen arviointiraportin keskeisiä havaintoja. Haasteena vastuullisuustyön suuntaaminen Lapin AMKissa vastuullisuus on yksi keskeisistä strategisista tavoitteista. Keväällä 2026 toteutetun arvioinnin tavoitteena oli selvittää, miten vastuullisuustyö näkyy käytännön toiminnassa ja mihin kehittämistyötä kannattaa jatkossa kohdentaa. Lapin AMK toteuttaa useita sisäisiä auditointeja ja arviointeja vuosittain. Tällä kertaa päädyttiin ulkoiseen arviointiin. Ulkopuolisen näkökulman on nähty tutkimuksissa auttavan tunnistamaan kehittämiskohteita, jotka jäävät organisaation omassa arjessa vähemmälle huomiolle (Freeman, 1984; Eccles, Ioannou & Serafeim, 2014). Samalla myös Lapin AMKin laadunhallinnan omaa arviointikäytäntöä voitiin peilata ulkopuolisen arvioijan toimintatapaan. Arvioinnin toteuttaminen Arvioinnin tavoitteeksi asetettiin tuottaa Lapin AMKille riippumaton, systemaattinen ja kehittävä kokonaiskuva vastuullisuusohjelman vaikuttavuudesta, johtamisesta, toteuttamisesta ja keskeisistä kehittämiskohteista. Tutkimuskysymyksenä oli, miten vastuullisuustavoitteet on asetettu, kuinka tavoitteet on saavutettu ja miten olennaisia ne ovat Lapin AMKin toiminnan ja sidosryhmien näkökulmasta. Arviointikehikko rakennettiin monitasoisen viitekehyksen varaan. Teoreettisina lähtökohtina hyödynnettiin YK kestävän kehityksen tavoitteita, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita sekä CSRD-direktiivin ja eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaista ajattelua. Kansallisella tasolla viitekehystä täydensivät Arenen ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kypsyystasot. Lapin AMKin vastuullisuusohjelma ja sen 19 tavoitetta toimivat arvioinnin vertailukohtana. Viitekehysten yhdistäminen mahdollisti vastuullisuustyön tarkastelun samanaikaisesti Lapin AMKin omien tavoitteiden, AMKien yhteisesti sopimien kansallisten tavoitteiden ja kansainvälisten vastuullisuusperiaatteiden näkökulmasta. Aineiston keruu ja analyysi Aineistoanalyysi perustui laajaan dokumenttiaineistoon, jota täydennettiin 13 puolistrukturoidulla haastattelulla. Kahdeksan haastattelua toteutettiin Lapin AMKin henkilöstön edustajien kanssa ja viisi haastattelua keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä mahdollisti yhteisten teemojen systemaattisen käsittelyn antaen samalla haastateltaville tilaa kuvata omia kokemuksiaan, havaintojaan ja kehittämisideoitaan. Menetelmän on nähty soveltuvan erityisesti tilanteisiin, joissa tavoitteena on muodostaa monipuolinen kuva organisaation käytännöistä ja niihin liittyvistä merkityksistä (Kallio, Pietilä, Johnson & Kangasniemi, 2016). Aineistoanalyysin tulokset jäsennettiin arviointiraportiksi ESG-jaottelun mukaisesti, jonka eri näkökulmat auttoivat tarkastelemaan vastuullisuustyötä kokonaisuutena (Hahn et al., 2015). Vastuullisuusraportointia tarkasteltiin lisäksi omana kokonaisuutenaan. Tulokset vahvistivat vahvan perustan Arviointiraportti osoittaa, että Lapin AMKin vastuullisuustyöllä on vahva strateginen perusta. Vastuullisuusajattelun kytkeytymisen strategiaan on nähty kirjallisuudessa tukevan organisaation pitkäjänteistä kehittämistä ja vahvistavan sen kykyä tuottaa arvoa sekä omalle yhteisölleen (Porter & Kramer, 2011; Eccles, Ioannou & Serafeim, 2014). Lapin AMKin vastuullisuusohjelman nähtiin olevan tiiviisti yhteydessä strategiaan, ja työn toteuttamiseksi on jo rakennettu erilaisia arjessa toimivia rakenteita. Arviointiraportti osoitti, että vastuullisuus näkyy erityisen vahvasti TKI-toiminnassa: kestävän kehityksen tavoitteet ovat vakiintuneet osaksi hanketoimintaa, ja TKI-työssä tuotetaan ratkaisuja, jotka aidosti tukevat kestävää kehitystä ja Lapin alueen elinvoimaa. Myös vastuullisuusraportointi oli nostettu arviointiraportissa vahvuudeksi. Lapin AMK on kehittänyt yhdessä muiden AMKien kanssa vapaaehtoista, CSRD-direktiiviä mukailevaa raportointia aikana, jolloin yhteinen raportointimalli on vielä muotoutumassa. Raportoinnin painopiste oli arvioinnin mukaan jo siirtynyt kohti vaikuttavuuden, kokonaiskuvan ja kehityssuunnan tarkastelua. Arviointiprosessi itsessään oli hyvä kokemus. Se tuki sekä Lapin AMKin vastuullisuustyön suuntaamista, että arviointimenetelmän kehittämistä. Prosessi vahvisti käsitystä siitä, että Lapin AMKin vastuullisuustyö on edennyt vahvalle perustalle ja että arvioinnilla voidaan vauhdittaa työn seuraavia vaiheita. Yhteistyö Lapin AMKin kanssa tarjosi myös toteuttajatahoille mahdollisuuden kehittää omaa arviointikonseptiaan. Kehittämisen painopisteet ohjelmakauden jälkipuoliskolle Arviointiraportissa Lapin AMKin vastuullisuustyön seuraavalle kehitysvaiheelle esitettiin neljää painopistettä. Vastuullisuusosaamista tulee kehittää entistä suunnitelmallisemmin ja vastuullisuutta tuoda vahvemmin koko korkeakouluyhteisön arkeen. Vastuullisuusajattelua tulee vielä vahvistaa arvoketjussa, hankinnoissa ja kumppanuuksissa, ja luontotyötä tulee kehittää nykyistä strategisemmaksi kokonaisuudeksi. Nämä painopisteet ovat tunnistettavissa myös kestävän kehityksen johtamisen tutkimuksissa, joissa korostuvat osaaminen, yhteiset toimintatavat, johtamisen sitoutuminen ja kyky viedä vastuullisuus osaksi jokapäiväisiä päätöksiä (Lozano, 2013). Väliarviointi antaa ohjelmakauden jälkipuoliskolle selkeän suunnan. Arvioinnin tuloksia tullaankin hyödyntämään mm. vastuullisuusohjelman toimeenpanossa, vuosittaisessa toimintasuunnittelussa, mittariston kehittämisessä ja vastuullisuustyön viestinnässä. Artikkelin jäsentelyssä on hyödynnetty ChatGPT-tekoälytyökalua. Kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä ja sen oikeellisuudesta. Lähteet Arene. (2025). Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kypsyystasokuvaukset. Eccles, R. G., Ioannou, I. & Serafeim, G. (2014). The impact of corporate sustainability on organizational processes and performance. Management Science, 60(11), 2835–2857. Euroopan parlamentti ja neuvosto. (2022). Direktiivi (EU) 2022/2464 yritysten kestävyysraportoinnista. Freeman, R. E. (1984). Strategic Management: A Stakeholder Approach. Pitman. Hahn, T., Pinkse, J., Preuss, L. & Figge, F. (2015). Tensions in corporate sustainability: Towards an integrative framework. Journal of Business Ethics, 127(2), 297–316. Kallio, H., Pietilä, A.-M., Johnson, M. & Kangasniemi, M. (2016). Systematic methodological review: Developing a framework for a qualitative semi-structured interview guide. Journal of Advanced Nursing, 72(12), 2954–2965. Lozano, R. (2013). Are companies planning their organisational changes for corporate sustainability? An analysis of three case studies on resistance to change and their strategies to overcome it. Journal of Cleaner Production, 48, 275–295. Porter, M. E. & Kramer, M. R. (2011). Creating shared value. Harvard Business Review, 89(1–2), 62–77. United Nations. (2011). Guiding Principles on Business and Human Rights. United Nations. (2015). Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. Lue lisää Kaikki blogikirjoitukset 27.10.2026 Opiskelijablogi Metsänhoitoa ja vastuuta – Tarina kesästä, joka antoi uskoa omiin kykyihin Kesän asiantuntijaharjoittelu Metsähallituksella tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, miten metsänhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan laajassa mittakaavassa. Monipuoliset työtehtävät, kasvava vastuu… Yleinen 14.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Kananen, Ella & Hartikainen, Elisa & Pramila-Savukoski, Sari Harjoittelijana asiantuntijatyössä: havaintoja tietotyöstä ja hyvinvoinnista Kirjoittajat: Ella Kananen, opiskelija, Lapin yliopisto, harjoittelija, Lapin ammattikorkeakoulu; Elisa Hartikainen, koulutuspäällikkö, Arktiset luonnonvarat ja talous, Lapin ammattikorkeakoulu… Yleinen 5.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Hienonen, Mirka AI-agentti – digimaailman ilmainen ämpäri Tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) Mirka Hienonen työskentelee asiantuntijana ja projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Yleinen
27.10.2026 Opiskelijablogi Metsänhoitoa ja vastuuta – Tarina kesästä, joka antoi uskoa omiin kykyihin Kesän asiantuntijaharjoittelu Metsähallituksella tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä, miten metsänhoitoa suunnitellaan ja toteutetaan laajassa mittakaavassa. Monipuoliset työtehtävät, kasvava vastuu… Yleinen
14.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Kananen, Ella & Hartikainen, Elisa & Pramila-Savukoski, Sari Harjoittelijana asiantuntijatyössä: havaintoja tietotyöstä ja hyvinvoinnista Kirjoittajat: Ella Kananen, opiskelija, Lapin yliopisto, harjoittelija, Lapin ammattikorkeakoulu; Elisa Hartikainen, koulutuspäällikkö, Arktiset luonnonvarat ja talous, Lapin ammattikorkeakoulu… Yleinen
5.10.2026 Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi Hienonen, Mirka AI-agentti – digimaailman ilmainen ämpäri Tieto- ja viestintätekniikan insinööri (AMK) Mirka Hienonen työskentelee asiantuntijana ja projektipäällikkönä Lapin ammattikorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -osaamisryhmässä Yleinen