DI Jani Sipola ja insinööri (AMK) Johanna Aarnio-Keinänen työskentelevät asiantuntijoina ja DI Jaakko Etto lehtorina Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Kysymykseen Millä energialla Suomi liikkuu? haettiin vastauksia, kun raskaan liikenteen toimijat kokoontuivat Business Tornion ja Pohjois-Suomen SKAL järjestämään Future Fuel Summit -tapahtumaan 13.6.2025. Päivän aikana käsiteltiin raskaan liikenteen tulevaisuuden käyttövoimia, kuljetuskalustoa ja kuljetusten murrosta monesta eri näkökulmasta.

Tapahtumassa julkaistiin ja esiteltiin myös Lapin AMKin Rasva-hankkeessa tuotettu selvitys raskaan liikenteen vaihtoehtoisista käyttövoimista Lapin maakunnassa.

Raskaan liikenteen ajoneuvot

Future Fuel Summit -tapahtumassa esiteltiin raskaan liikenteen kuorma-autojen valmistajien näkemyksiä kalustotarjonnasta ja käyttövoimien kehittymisen näkymiä. Valmistajat tekevät niin polttomoottoreiden kuin sähköisen ja vetykalustonkin kehittämistyötä ja tuovat markkinoille jatkuvasti uusia malleja. Vaihtoehtoisten käyttövoimien kehittämisen tavoitteena on tuoda markkinoille kuorma-autoja, joilla hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä päästötavoitteiden mukaisesti.

Kaasukäyttöisten raskaan liikenteen ajoneuvojen tekniikka on pitkälle kehittynyttä ja biokaasun rinnalle on tullut vedyn polttomoottoriratkaisut. Akkusähkötekniikka on voimakkaassa kehitysvaiheessa sekä ajoneuvojen että lataustekniikoiden osalta, suurteholataus on tulossa käyttöön. Vety polttokennoilla raskaassa liikenteessä on tulossa 2030 mennessä. Scania, Volvo, Veho, Adampolis esittelivät nykyistä ja tulevaa tekniikka sekä vastasivat kiinnostuneen yleisön kysymyksiin (kuva 1).

Kuva 1. Raskaan kaluston maahantuojat vastaamassa yleisön kysymyksiin (kuva Jaakko Etto)

Sähköisen raskaan liikenteen ratkaisujen tarjonta ja sähköajoneuvokanta on voimakkaassa kasvussa, mutta raskaan kaluston sähköajoneuvokanta odottaa vielä kasvupyrähdystä (kuva 2). Tänä vuonna toisella vuosineljänneksellä täyssähköisten pakettiautojen osuus uusista autoista nousi 20 prosenttiin nostaen kannan 5 449 kappaleeseen. Sähkökuorma-autoja oli kesäkuun lopussa liikenteessä 167, mikä on kaksinkertainen vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Täyssähköisiä busseja oli kesäkuun lopussa 1 016. (Sähköinen liikenne ry, 2025)

Kuva 2. Raskaan liikenteen ajoneuvokannan viimeaikainen kehittyminen. (Sähköinen liikenne ry 2025a)

Biokaasu ja vety raskaalle liikenteelle Lapissa

Vaihtoehtoisina käyttövoimina AFIR (Jakeluinfra-asetus (EU) 2023/1804) asetuksen mukaisesti toteutetaan ja tuetaan Suomessa julkista raskaan liikenteen sähköistä latausinfraa ydintieverkkoon ja kattavaan tieverkkoon. Uusiutuvan kaasun, biokaasun tankkausasemia rakennetaan lisää, vaikka tukea niille ei enää myönnetä. Selvityshankkeen aikana on Rovaniemelle valmistunut Lapin toinen biokaasun tankkausasema (kuva 3). Vireon on rakentamassa vedyn tankkausasemat reitille Helsinki-Tornio (kuva 4). Pohjoisin vetyasema sijoittuu Tornioon, ja asemien käyttöönotto olisi vuosina 2026–2027. Vetykaasun tankkausasemien rakentaminen on aloitettu ja ensimmäinen vedyn tankkausasema on toteutettu bussiliikenteelle Jyväskylässä.

Kuva 3. a) Biokaasun tankkausasemat kuljetuskalustolle Lapin maakunnassa (Gasum 2025) ja b) tankkauspiste Rovaniemellä (Jaakko Etto).

Kuva 4. Vedyn tankkausasemat kuljetuskalustolle Helsinki – Tornio valmistuvat 2026/2027. (Uuksulainen 2025)

Raskaan liikenteen julkinen latausverkko

Raskaan liikenteen julkisen latausinfran latauspisteiden kapasiteetit ovat kasvamassa, sillä megawattitason latausasemat ovat toteutusvaiheessa. Yksittäisten julkisen raskaan liikenteen latausasemien sijaan on tärkeää suunnitella kuljetusreittien sähkölatausverkkoja. Samalla on vastattava kuljetusyritysten tarpeeseen jatkuvasta akuston lataustason ja sähkön kulutuksen raportoinnista.

Latauspaikkojen etäisyydet ja sääolosuhteet vaikuttavat reittisuunnitteluun ja akuston latauksen etenemistä ja autokohtaista lataustilaa on seurattava. Latausinfran lisäksi tarjotaan palveluna kustannusten hallintaa (kuva 5). Lapin osalta on nähtävissä VT4-latausinfran rakentamissuunnitelma vuosille 2025–2026, jossa Lappiin on tulossa useampi julkinen megawattitason latausasema.  

Kuva 5. Sähköisen logistiikan tiekartta ja kuljetusreitin VT4 latausinfran toteutuksen suunnitelma. (Mäkelä 2025)

Tervolaan Liikenneasema Mäkipeuralle valmistuu loppusyksystä 2025 Lapin ensimmäinen yksityisasiakkaita ja ammattiliikennettä palveleva suurteholatauskenttä. Se sisältää 10 suurteholatauspaikkaa, joista kahdeksan on henkilöautoille ja kaksi läpiajettavaa 40-metristä paikkaa raskaalle liikenteelle. Kokonaisteho latausasemilla on 1,2 MW ja tehon nostoon tulevina vuosina varaudutaan jo rakennusvaiheessa. Raskaan liikenteen latauspaikat tarjoavat rekoille yli 600 kW tehoja ja ne mahdollistavat myös tulevaisuudessa megawattiluokan latauksen. (Kuljettaja.fi, 2025)

Raskaan liikenteen jakeluinfran tuki

Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti valtio myöntää tukea AFIR-asetuksen vaatimusten täyttämistä edistävän raskaita hyötyajoneuvoja palvelevan jakeluinfrastruktuurin rakentamiseen. Tuki myönnetään kilpailutusmenettelyllä, tietyin poikkeuksin, jolloin matalin tarjous voittaa. Energiavirasto järjesti viimeisimmän kilpailutuksen 18.8.–8.9.2025. Virasto kilpailuttaa ryhmät, joille on osoitettu määräraha valtion talousarviossa. Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tukea myönnetään seuraavissa raskaita hyötyajoneuvoja palvelevissa ryhmissä:

  • Ryhmä 1: Ydintieverkon raskaiden hyötyajoneuvojen latauskentille 3 139 655 euroa
  • Ryhmä 2: Kattavan tieverkon raskaiden hyötyajoneuvojen latauskentille 2 677 622 euroa
  • Ryhmä 3: Uusiutuvan kaasun tankkausasemille 0 euroa
  • Ryhmä 4: Ydintieverkon, pelkkää uusiutuvaa vetyä jakeleville raskaiden hyötyajoneuvojen tankkausasemille 4 520 000 euroa. (Energiavirasto 2025)

Energiavirasto on julkaissut tarjouskilpailuun osallistujan ohjeen verkkosivuillaan. Materiaaleista löytyy kartta tukea saaneista asemista ja kartalta on nähtävissä mustalla värillä tieverkon alueet, joille tukea voidaan myöntää (kuva 6).

Kuva 6. Ote myönteisten tukipäätösten kartasta ja potentiaaliset alueet, jonne mahdollista saada tukea. (Energiavirasto 2025)

Kokemuksia raskaan liikenteen kuljetusten toteutuksista

Kuljetusten käytännön toteuttaminen vaihtoehtoisilla käyttövoimilla riippuu kuljetustarpeista. Biokaasua käyttävien ajoneuvojen kuljetusten suunnittelussa on huomioitava harva biokaasun tankkausinfra, toisaalta biokaasulla voi kuljettaa yhdellä tankkauksella pitkiä matkoja.

Sähköakkukäyttöisten ajoneuvojen reittisuunnittelussa on huomioitava lataustarpeet ja -ajat, energiatarpeeseen vaikuttavat sääolosuhteet sekä kuljettajien lepoajat, mitkä vaikuttavat oleellisesti kuljetusten suunnitteluun. Osaan kuljetuksia voidaan hyödyntää julkista latausinfraa, joka alkaa toteutumaan myös megawattitaso lataustehoilla. Julkisen latausinfran toteutusta ovat tukipäätökset auttaneet.

Kuva 7. a) Akkusähköratkaisu terminaalissa (Rissanen 2025) ja b) Wibax laajentamassa akkusähköön perustuvaa kuljetusratkaisua (Jaakko Etto)

Osalle kuljetusreiteistä tarvitaan latausasemia varikolle ja terminaaleihin. Tällöin kuorman purku- ja lastausvaiheissa voidaan samanaikaisesti myös ladata sähköakku. Juha Rissanen (Wibax Finland) esitteli yhtiön kuljetusten tulevaisuuden suunnittelua ja käytännön toteuttamista (kuva 7). Ratkaisussa on kuorman purkupaikalla oma latauspiste, jossa ajoneuvo voidaan ladata kuorman purun aikana. Latauspisteessä on oma akusto, jolla liittymäteho verkkoon saadaan rajoitettua. Yritys toteuttaa omat kuljetukset itse, joten toteutusratkaisut voidaan suunnitella omista lähtökohdista ja yritysten arvojen mukaisesti.

Harri Hyppänen (Metsä Group) kertoi sähkön ja biokaasun roolista metsäteollisuuden kuljetuksissa. Sähköä käytetään puunkäsittelyn koneiden lisäksi alkuvaiheessa tehtaan terminaaliajossa, jolle voidaan toteuttaa oma latausinfra tehtaiden yhteyteen. Lapin alueella Kemin tehdasalueelle rakennetaan Metsä Groupin raskaan liikenteen sähkölatausasema (budjetti n. 350 000 €), jonka toteutus on suunniteltu vuosille 2024–2025.

Sähkökäyttöiset puu- ja hakeautot ovat kokeilussa Ruotsissa, mutta laajempi käyttö vaatii tekniikan ja latausinfran kehittämistä. Biokaasuun perustuva tekniikka on jo nyt kokeiltua ja luotettavaa sekä käyttökokemukset ovat hyviä. Kaasuautoja on käytössä kymmenen, ensimmäiset puunajossa.

Kuva 8. Metsä Groupin kuljetusten tulevaisuutta. (Jaakko Etto)

Hankkeessa haastatellut yritykset, kuten Pohjaset ja UKK Express ovat ottaneet käyttöön biokaasun raskaan liikenteen runkolinjoilla, kuorma-autoissa ja myös osin pakettiautoina. Lapissa on otettu käyttöön uusi biokaasulla toimiva täysperävaunullinen puutavarayhdistelmä, jota Metsähallitus Metsätalous Oy:n sopimuskuljetuksia hoitava Enbuska Oy operoi Länsi-Lapissa. Yhdistelmän kokonaispaino on 75 tonnia, ja se on toinen biokaasuauto Metsähallituksen puunkuljetuksissa. Ilmastomyönteisten kuljetusratkaisujen edistäminen on osa Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa 2025–2030 sekä Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE LIFE) -hanketta. Sähkökäyttöiset kuorma-autot ovat tulossa, sähkökäyttöisiä pakettiautoja on jo liikenteessä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien hyötyajoneuvojen hankinnassa on mukana kuljetusyrityksen halu kehittää vastuullista toimintaa ja myös toimeksiantajien vastuullisuus- ja päästötavoitteet.

Päästövähennystavoitteet puhuttivat paneelikeskustelussa

Future Fuel Summit -tapahtumassa paneelikeskusteluun osallistuivat moderaattorina toiminut Miikka Laitinen, Business Tornio, Juha Rissanen, Wibax Logistics Oy, Kati Röntynen Ammattiopisto Lappia, Johanna Aarnio-Keinänen Lapin AMK ja Taavi Vartiainen, SKAL Pohjois-Suomi ry (kuva 9).

Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua sekä panelistien puheenvuorojen että yleisön kysymysten pohjalta. Esillä olivat erityisesti raskaan kaluston vaihtoehtoisten polttoaineiden kehitysnäkymät sekä keinot edistää liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Yhteinen näkemys oli, että vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksessä on tunnistettu merkittäviä mahdollisuuksia, mutta myös suuria haasteita, kuten teknologian hitaus, jakeluverkoston puutteet, korkeat kustannukset ja poliittisen ohjauksen epävarmuus.

Käytön edistämiseksi tarvitaan pitkäjänteistä ja ennustettavaa sääntelyä sekä taloudellisia kannustimia, infrastruktuurin laajentamista ja toimivaa yhteistyötä tutkimuksen, teollisuuden ja kuljetusyritysten välillä, jotta ratkaisut olisivat sekä käytännössä toteuttamiskelpoisia että alan tarpeisiin sopivia. Yrityksissä sähköiseen kalustoon siirtymistä ohjaavat päästövähennystavoitteet ja kestävän kehityksen edelläkävijyys, vaikka investoinnit vaativat tarkkaa taloudellista harkintaa korkeiden hankintakulujen vuoksi.

Kuva 9. Paneelikeskustelu raskaan kaluston vaihtoehtoisista käyttövoimista. (Jaakko Etto)

Päästökeskusteluun on juuri valmistunut Tampereen Yliopiston skenaarioselvitys eri vaihtoehdoista päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkastelussa verrattiin jakeluvelvoite- ja täyssähköautovetoisia skenaarioita. Tehdyn selvityksen tarkoituksena oli tarkastella liikenteen päästökehitystä, liikenteen kustannuksia, verokertymiä ja kustannustehokkuutta Suomessa vuosina 2025–2035 nykykehityksen mukaisessa skenaariossa, jossa päästötavoitteisiin 2030 ja 2035 ei päästä, ja neljässä skenaariossa, joissa tavoitteisiin ylletään. Selvityksen on tilannut sähköinen liikenne ry. (Sähköinen liikenne ry 2025b)

Oppilaitokset ja kunnat tukevat siirtymää

Oppilaitosten näkökulmasta vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittyminen edellyttää koulutuksen jatkuvaa uudistamista, jotta voidaan turvata riittävä osaaminen sekä kuljettajille että huoltohenkilöstölle. Kuljettajilta vaaditaan uudenlaista tietotaitoa esimerkiksi sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen käytöstä ja turvallisuudesta, kun taas huollon puolella tarvitaan syvällistä teknistä osaamista uusista voimansiirtotekniikoista ja järjestelmistä. Tämä korostaa oppilaitosten ja työelämän tiivistä yhteistyötä sekä opetussisältöjen ajantasaistamista, jotta tulevaisuuden ammattilaisilla on valmiudet vastata alan muutokseen.

Päätöksenteossa on tärkeää huomioida päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet sekä valtion tuki, avoin vuoropuhelu ja tarkoituksenmukaiset rahoitusmekanismit ja investointituet, jotta yrityksillä olisi aidot edellytykset viedä uudistuksia ja hankintoja eteenpäin.

Lisäksi kunnilla ja kaupungeilla on keskeinen rooli vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksessä toimimalla suunnannäyttäjinä omissa hankinnoissaan, tukemalla infrastruktuurin rakentumista ja luomalla ennakoitava toimintaympäristö yrityksille.

Lapin AMK selvitysraportti julkaistu kesäkuussa

Kuva 10. Lapin ammattikorkeakoulun selvitysraportin julkaisutilaisuus, esittelemässä Jani Sipola ja Johanna Aarnio-Keinänen. (kuva Jaakko Etto)

Julkaisussa Selvitys Lapin raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun edistämisestä kuvataan raskaan liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia Lapissa. Julkaisu esitettiin Future Fuel Summit -tapahtumassa Torniossa (kuva 10). Sen tarkoitus on edistää ja tukea vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelua tarjoamalla tietoa kootusti ja käymällä läpi aiheeseen liittyviä teemoja monesta näkökulmasta. Aiheena ovat raskaan liikenteen jakeluinfra Lapissa sähkön, biokaasun ja vedyn käyttövoimien osalta. Niihin liittyvät AFIR-jakeluinfrasäädökset, kaavoitus, lupa- ja tila-asiat, hankintatuet sekä alan toimijoiden näkemykset.

Julkaisua varten haastateltiin eri toimijoita Lapin alueella ja kerättiin tietoa erilaisissa tapahtumissa ja tietokanavista. Selvitys auttaa hahmottamaan kokonaisuutta asiassa, joka vaatii monen osapuolen osallistumista, jotta raskaan liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia saataisiin käyttöön tulevaisuudessa siinä laajuudessa mitä EU ja Suomen valtio odottavat.

Selvitys on tehty Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa ”Raskaan liikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat Lapissa” ajanjaksolla 01/2024–06/2025. Hankkeen on rahoittanut Lapin liitto EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla (JTF). Raportti on julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun toimesta e-kirjana. (Lapin ammattikorkeakoulu, 2025)

Lähteet

Business Tornio 2025. Future Fuel Summit 13.6.2025. Viitattu 28.06.2025. https://www.businesstornio.fi/ajankohtaista/future-fuel-summit-2025/

Energiavirasto, 2025. Energiaviraston latauspisteiden myönteiset päätökset ydin ja kattava tieverkko. Viitattu 27.8.2025.  https://energiavirasto.fi/documents/11120570/232036427/Ydin-%20ja%20kattava%20tieverkko%2019.5.2025.pdf/219b7329-303d-40c8-526d-46254155815f/Ydin-%20ja%20kattava%20tieverkko%2019.5.2025.pdf?t=1747727692069

Gasum, 2025, Tankkausasemakartta. Viitattu 25.8.2025. https://www.gasum.com/fi/kaasu-liikenteelle/raskas-liikenne/kaasutankkausasemat/

Kuljettaja.fi 2025, Suurteholatauskenttä Tervolaan. Viitattu 25.8.2025. https://www.kuljettaja.fi/fi/artikkeli/suurteholatauskentta-tervolaan

Lapin ammattikorkeakoulu, 2025. Selvitys Lapin raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelun edistämisestä. https://urn.fi/urn:isbn:978-952-316-547-2

Mäkelä, T. 2025. Plugit Oy. Esitys Sähkö osana ratkaisua Future Fuel Summit -tapahtumassa 13.6.2025.

Rissanen 2025. Wibax Finland. Esitys Sähköistymisen edelläkävijä Future Fuel Summit -tapahtumassa 13.6.2025.

Sähköinen liikenne ry 2025a. Q2/2025 Sähköisen liikenteen tilannekatsaus. Viitattu 5.9.2025. https://teknologiateollisuus.fi/emobility/wp-content/uploads/sites/9/2025/08/2025-Q2-SahkoinenLiikenne-tilannekatsaus-2025-08-27-jaettava.pdf

Sähköinen liikenne ry 2025b. Sähköisen liikenteen päästövähennysten kustannustehokkuus. Viitattu 5.9.2025. https://teknologiateollisuus.fi/emobility/wp-content/uploads/sites/9/2025/09/SLry-paastot-kustannustehokkuus-FINAL-2025-09-02-jaettava.pdf

Uuksulainen, J-M. 2025. Vireon Oy. Esitys vety osana ratkaisua Future Fuel Summit -tapahtumassa 13.6.2025