Insinööri (YAMK) Jukka Leinonen, DI Noora Koskenniemi ja TaM Marjo Ollila työskentelevät asiantuntijoina ja IWE, IWI-C, TkL Timo Kauppi yliopettajana Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuva teollisuus -osaamisryhmässä.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Suomi tavoittelee johtavaa asemaa Euroopan vetytaloudessa. Suomen vahvuudet vetytalouden kehittymisessä ovat riittävä edullinen uusiutuva energia, vakaa sähköverkko sekä vahva teollinen ja energia-alan osaaminen. Näiden lisäksi Suomessa on jo osaamista vetyteknologian eri osa-alueilta sekä myös kokonaisten energiajärjestelmien hallinnasta. Näiden pohjalta ja markkinaolosuhteiden kehittyessä Suomella on edellytykset tuottaa vähintään 10 % EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. (Valtioneuvoston periaatepäätös vedystä 2023, 10–11.)

Tämä tarkoittaa kymmenen miljoonan vetytonnin tuotantoa, joka vastaa n. 35 TWh energiasisältöä.

Vedyn siirtoputkistot yhdistävät tuottajat ja kuluttajat

Gasgrid on kaasujen siirrosta ja siirtojärjestelmästä vastaava verkonhaltija Suomessa (Gasgrid 2025a). Suomen valtio on antanut Gasgridille tehtäväksi edistää kansallisen vetyverkon sekä kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön kehittymistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Suomi tarvitsee hyvät yhteydet muualle Eurooppaan, mikä mahdollistaa myös vientituloja Suomelle.

Gasgrid toimii kansallisen vetyverkon rakentajana. Verkko tulee tulevaisuudessa yhdistämään tuottajat ja kuluttajat niin Suomen sisällä kuin myös Euroopan laajuisesti. (Gasgrid 2025b.)

Suomessa on käynnissä kolme kansainvälistä infrastruktuurihanketta. Nordic Hydrogen Route ja Nordic-Baltic Hydrogen Corridor muodostavat kansallisen vetyverkon rungon. Nordic Hydrogen Route on Ruotsin ja Suomen vetyinfrastruktuurin yhdistävä hanke ja Nordic-Baltic Hydrogen Corridorin tavoitteena vastaavasti on kehittää vetyinfrastruktuuri Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Baltic Sea Hydrogen Collector hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa Suomen, Ruotsin ja Keski-Euroopan yhdistävä laajamittainen merenalainen vetyputki-infrastruktuuri. Kuvassa 1 on esitetty kehityshankkeiden reittisuunnitelmat. (Gasgrid 2025b.)

Pohjois- ja Keski-Euroopan kartta, jossa näkyy vedyn siirtoputkistojen suunnitellut reitit.

Kuva 1. Käynnissä olevien kehityshankkeiden reittisuunnitelmat (Gasgrid 2025c)

Gasgridin kehityshankkeista erityisesti Nordic Hydrogen Route on tärkeä myös Meri-Lapin alueen toimijoille ja laajemmin koko Lapin alueelle. Se on Gasgridin ja ruotsalaisen kaasunsiirtoverkko-operaattorin Nordion Energin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on rakentaa rajat ylittävä vetyinfrastruktuuri ja avata avoin vetymarkkina Perämeren alueelle vuoteen 2030 mennessä. Vedyn siirtoputkisto tulisi valmistuessaan kulkemaan Perämeren rannikkoa pitkin Suomessa ja Ruotsissa sekä sisältäisi erillisen haaran Ruotsin Kiirunan teollisuusalueelle. Meri-Lapin alueella siirtoputkisto tulisi valmistuessaan kulkemaan Simon, Kemin, Keminmaan ja Tornion alueella. (Gasgrid 2025c.)

Kemin kampuksella keskusteltiin vedyn mahdollisuuksista

Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä on perehdytty vedyn siirtoputkistoihin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin sekä Lapin ammattikorkeakoululle että laajemmin koko Lapin alueen toimijoille. Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmässä käynnistyi vuoden 2025 alussa EAKR-rahoitteinen arktisten alueiden vihreät energiamuodot (AAVE) -hanke, jossa selvitetään vedyn, vihreiden polttoaineiden ja muiden energian varastointiratkaisujen nykytilaa ja tulevaisuuden teknologioita sekä niiden haasteita ja mahdollisuuksia Lapissa (AAVE-hanke 2025). Näistä lähtökohdista syntyi idea järjestää alueen toimijoille vetyaiheinen tilaisuus, jonka järjestäjäksi AAVE-hanke lähti.

Vedyn uudet mahdollisuudet -tilaisuus järjestettiin 17.9.2025 Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksella (kuva 2). Tilaisuuden teemana oli vedyn siirtoputkiston tuomat mahdollisuudet alueelle ja alueen toimijoille. Puheenvuoroissa keskityttiin kansallisen vetyverkon kehitykseen ja kehityshankkeiden, erityisesti Nordic Hydrogen Route, tilanteeseen, sekä vedyn siirtoputkiston hitsauksessa huomioitaviin asioihin.

Kohderyhmänä olivat hitsaavat konepajat, joita siirtoputkisto koskisi erityisesti rakennusvaiheessa. Kohderyhmään kuuluivat myös kuntien ja kaupunkien sekä kehitysyhtiöiden edustajat sekä oppilaitosten edustajat.

Yleisö istuu kuuntelemassa tilaisuuden ohjelman esittelyä.

Kuva 2. Vedyn uudet mahdollisuudet –tilaisuuden aloituspuheenvuoron piti AAVE-hankkeen projektipäällikkö Jukka Leinonen. Kuva Marjo Ollila

Vedyn siirtoputkiston tuomat mahdollisuudet Lapin yrityksille

Vedyn uudet mahdollisuudet -tilaisuudessa Gasgridin projektitoimiston päällikkö Ossi Falck ja kehityspäällikkö Hanna Kinnunen kertoivat kansallisen vedyn siirtoverkon tilanteesta (kuva 3).

Euroopan unioni myönsi tammikuussa 2025 Nordic Hydrogen Route -hankkeelle 29,4 miljoonan euron rahoituksen jo käynnissä olevaan toteutettavuusselvitysvaiheen sekä sen jälkeiseen perussuunnitteluvaiheen toteuttamiseen, joissa valmistellaan siirtoputkiston investointipäätöstä. Nykyisen aikataulun mukaan siirtoverkon suunnittelu tapahtuu vuosina 2025–2027 ja rakentaminen vuosina 2028–2030. (Nordic Hydrogen Route 2025.)

Kuva 3. Gasgridin Ossi Falck ja Hanna Kinnunen esittelivät kansallisen vedyn siirtoverkoston tilannetta.

Ossi Falckin mukaan vedyn siirtoverkon rakentaminen etenee vaiheittain ja aloitetaan todennäköisesti alueilta, joissa uusiutuvalla energialla tuotettavat vihreän vedyn tuotantolaitokset ja vedyn käyttökohteet sijaitsevat mahdollisimman lähellä toisiaan. Siirtoputkisto sijoitetaan maan alle ja maisema ennallistetaan. Siirtoputkiston päällä voi viljellä maata, mutta raskaalla ajoneuvokalustolla ylitys on sallittu vain merkityistä kohdista. Putket ovat noin metrin halkaisijaltaan ja 12–18 metriä pitkiä. Ne hitsataan pukkien päällä pidemmiksi jaksoiksi, jotka lasketaan kaivantoon, ja jaksojen liitokset hitsataan kaivannossa. Hitsaustyötä tehdään ulkona ympäri vuoden kaikissa olosuhteissa. Lisäksi jokainen hitsi täytyy NDT-tarkastaa ja pinnoittaa kentällä.

Nordic Hydrogen Routen rakentamisen arvioidaan maksavan noin 5,5 miljardia euroa. Rakentaminen luo merkittävän tarpeen hitsaus- ja NDT-osaamiselle, mutta tarjoaa myös paljon muuta työtä, kuten maanrakennustöitä, sähkö-, instrumentti- ja automaatioasennus-, testaus- ja käyttöönottotöitä sekä venttiili-, paineenvähennys-, määrämittaus ja kompressoriasemien rakennustöitä Kokonaisuudessaan vetytalouden odotetaan luovan Nordic Hydrogen Routen alueella jopa 25 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. (Nordic Hydrogen Route.)

Vedyn siirtoputkisto haastaa materiaalivalinnan ja hitsaamisen

Vedyn siirtoputkistoon liittyviä materiaalihaasteita avattiin tilaisuuden toisessa puheenvuorossa, jonka piti yliopettaja Timo Kauppi Lapin AMKista (kuva 4). Tähän aihealueeseen Timo on perehtynyt jo kohta yhden kalenterivuoden ajan Lapin AMKin ohella myös työskennellessään Oulun yliopiston materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikössä.

Kuva 4. Lapin AMKin Timo Kauppi kertoi vedyn siirtoputkistoon liittyvistä materiaalihaasteista.

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen ja kevein alkuaine. Samalla se on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Yleensä se esiintyy molekyylinä H2, mutta myös atomaarisena H tai ionina H+/H-. Niin kauan, kun vety pysyy molekyylinä, niin se ei pääse tunkeutumaan metallisiin materiaaleihin, joissa se vaikuttaa niiden mekaanisiin ominaisuuksiin.

Eli periaatteessa varastoitaessa tai siirrettäessä putkistoissa puhdasta vetyä ei pitäisi olla materiaalihaasteita. Tämä taas on käytännössä mahdottomuus, koska kaupallisesti valmistetussa vedyssä on aina epäpuhtauksia, joiden aiheuttamissa korroosioreaktiossa vetymolekyylejä viimeistään hajoaa. Vetymolekyyli hajoaa myös hitsauksen yhteydessä valokaaren aikaansaamassa korkeassa, yli 2000 °C:een lämpötilassa.

Kun atomaarinen tai ionina oleva vety pääsee tunkeutumaan metalliin, aiheuttaa se siinä mekaanisten ominaisuuksien muuttumista, erityisesti sitkeyden jopa huomattavaa heikentymistä. Tämä on ykköshaaste, joka kohdistuu vedyn varastointiin ja siirtämiseen liittyvän infrastruktuurin materiaalinvalintoihin.

Oikean materiaalinvalinnan lisäksi valmistuksen aikainen laadunhallinta on erittäin tärkeää. Tällä hetkellä tämä muodostaa erityisen haasteen, koska Suomessa ei ole vedylle erillistä lainsäädäntöä, vaan vety katsotaan vaaralliseksi kemikaaliksi kuten muutkin syttyvät kaasut. Vedyn erityisominaisuuksien vuoksi on ilmennyt tarve linjata lainsäädännön tulkintoja sopimaan vetytalouden tarpeisiin. Tämä työ on käynnissä, mutta vaatii vielä paljon aikaa. Suoraan vetyputkistoja koskevia standardeja on vain muutamia, joista Tukes suosittelee soveltamaan ASME B31.12 (Hydrogen Piping and Pipelines) vaatimuksia vedynsiirtoputkistoja rakennettaessa Suomeen.

Lapin alueella toimiville putkistohitsausta tekeville yrityksille ASME-standardit eivät ole kovinkaan tuttuja ja niiden noudattaminen vaatii perehtymistä ja kouluttautumista. Hitsaukselle standardissa asetetut vaatimukset ovat tiukkoja ja esimerkiksi menetelmien hyväksyntään liittyvien kovuusvaatimusten täyttäminen edellyttää hitsattavan teräksen hitsausmetallurgisten ominaisuuksien hyvää tuntemusta.

Vedynsiirtoputkistoksi luetaan ne putkistot, jotka sijaitsevat vedyn tai sitä käyttävän tuotantolaitoksen alueen ulkopuolella. Vaikka kyseessä on paineenalainen putkilinja (suunnittelupaine 80 bar), niin rakenteeseen ei sovelleta painelaitedirektiiviä (PED). Tämä mahdollistaa vedynsiirtoputkistojen hitsauksen myös niiltä yrityksiltä, joilla ei ole PED:n mukaista vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen sovellettavaa moduulia auditoituna.

Kun kansallisen vetyinfrastruktuurin rakentaminen alkaa siirtoputkiston osalta, tarkoittaa se erittäin massiivista rakennusurakkaa. Gasgrid suunnittelee 1000 km runkoverkon rakentamista vuosien 2027–2032 aikana. Laskennallisesti tämä merkitsee jopa 80000 jatkoshitsin hitsaamista kuuden vuoden aikana, mikä merkitsee n. 30–40 hitsin vuorokausitahtia. Ilman muuta on selvää, että tämä ei onnistu käsin hitsauksella, johon alueen hitsaavat yritykset ovat tottuneet. Tässä ja monessa jo aiemmin mainitussa asiassa tarvitaan kehitystoimenpiteitä ja koulutusta, joita Lapin AMK voi omalta osaltaan tarjota.

Lapin AMKin Älypajan hitsausympäristö ja palvelut yrityksille

Vedyn uudet mahdollisuudet -tilaisuuden osallistujat pääsivät puheenvuorojen jälkeen tutustumaan Lapin ammattikorkeakoulun Kemin kampuksen hitsausympäristöön (kuva 5). Hitsausympäristöstä löytyvät ammattikäyttöön tarkoitetut hitsauskoneet niin MIG/MAG-hitsaukseen kuin TIG-hitsaukseenkin. Myös mekanisoitu MIG/MAG-hitsaus onnistuu. Hitsausympäristössä on lisäksi plasmaleikkuri eri materiaaleille. Hitsausympäristö on Lapin ammattikorkeakoulun Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmän tutkimuskäytössä ja sitä hyödynnetään myös palvelumyynnissä. Lisäksi konetekniikan insinööriopiskelijat pääsevät opintojen aikana kokeilemaan hitsausta käytännössä hitsausympäristössä.

Tilaisuuden osallistujat kuuntelevat hitsausympäristön ja hitsausmahdollisuuksien esittelyä.

Kuva 5. Asiantuntija Markus Harrinkoski esittelemässä Älypajan hitsausympäristöä. Kuva Marjo Ollila.

Uudistuvan teollisuuden osaamisryhmällä on laajaa hitsausosaamista, mikä on myös yritysten ja muiden toimijoiden käytettävissä. Yritysten on mahdollista ostaa Lapin ammattikorkeakoululta testauspalveluja, kuten esimerkiksi hitsien rikkovaa aineenkoetusta. Hitsausmenetelmien pätevöintiin liittyen tähän kuuluvat hitsin poikittainen vetokoe, taivutus-, kovuus- ja iskukokeet sekä hitsien makro- ja mikrohietutkimukset. Kantavien teräsrakenteiden valmistukseen (SFS-EN 1090-2) liittyen tuotteistettuihin palveluihin kuuluu termisen leikkauksen menetelmäkoe.

Hitsauksen lisäksi Uudistuvan teollisuuden palvelumyynti kattaa laajasti materiaalitutkimukseen liittyviä erilaisia asiantuntija- ja testauspalveluja sekä muita palveluja, kuten muovimateriaalien 3D-tulostus, rakenteiden ja osien 3D-skannaus, liikkeenvahvistus- ja äänikameratestaukset sekä XRF ja EDS alkuaineanalyysit. Palveluvalikoimaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan yritysten ja muiden toimijoiden tarpeisiin.

Vedyn uudet mahdollisuudet -tilaisuuden järjesti arktisten alueiden vihreät energiamuodot eli AAVE-hanke, jota toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu ja rahoittaa Lapin liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Kolmivuotinen hanke alkoi 1.1.2025 ja kestää vuoden 2027 loppuun asti. Hankkeen kokonaisbudjetti on 429 453 euroa, josta EU-rahoitusta on 343 560 euroa. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta www.aavehanke.fi.

Lähteet

AAVE-hanke 2025. Hankkeesta. Viitattu 13.10.2025 https://aavehanke.fi/hankkeesta/.

Gasgrid 2025a. Esittely. Viitattu 13.10.2025 https://gasgrid.fi/yhtio/esittely/.

Gasgrid 2025b. Suomesta maailman houkuttelevin vetytalousmaa. Viitattu 13.10.2025 https://gasgrid.fi/kehitys/suomesta-maailman-houkuttelevin-vetytalousmaa/#kehityshankkeet.

Gasgrid 2025c. Nordic Hydrogen Route. Viitattu 13.10.2025 https://gasgrid.fi/kehitys/nordic-hydrogen-route/.

Nordic Hydrogen Route 2025. Nordic Hydrogen Route hanke etenee: EU-rahoitusta myönnetty 29,4 miljoonaa euroa ja tukisopimus allekirjoitettu. Viitattu 23.10.2025 https://nordichydrogenroute.com/fi/uutiset/nordic-hydrogen-route-hanke-etenee-eu-rahoitusta-myonnetty-294-miljoonaa-euroa-ja-tukisopimus-allekirjoitettu/.

Nordic Hydrogen Route. Hanke. Viitattu 23.10.2025 https://nordichydrogenroute.com/fi/hanke/.

Valtioneuvoston periaatepäätös vedystä. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:17. Viitattu 13.10.2025 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-990-8.