Noora Kasurinen tekee tietojenkäsittelyn tradenomi (AMK) -opintoihin kuuluvaa työharjoitteluaan ja TaM ja YTM Outi Kugapi työskentelee asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. 

Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan työn ja työympäristön suunnittelua niin, että aivot jaksavat työtä mahdollisimman hyvin. Kognitiivisen ergonomian avulla voidaan vähentää turhaa henkistä kuormitusta, ja tehdä työstä sujuvampaa ja helpompaa kaikille työtä tekeville. (Työterveyslaitos, 2026a.) 

Usein kognitiivisesta ergonomiasta puhutaan työelämän yhteydessä, mutta aihetta olisi hyvä tarkastella jo opintojen aikana erityisesti korkeakouluissa. Korkeakouluista valmistutaan usein aivotyön tekijöiksi, jossa keskeistä ovat tiedon käsittely ja ajattelutyö (Työterveyslaitos, 2026c). Näiden taitojen harjoittelu jo opintojen aikana tukee aivotyön sujuvuutta.  

Tässä tekstissä pohdimme kognitiivisen merkityksen tärkeyttä opiskelijalle,ja annamme konkreettisia vinkkejä, miten kognitiivisen ergonomian taitoja voisi hyödyntää jo opiskelujen aikana.

Kun oppiminen kuormittaa, mutta myös kannattelee

Uusien taitojen oppiminen vaatii usein paljon keskittymistä ja harjoittelua. Opiskelijan arkeen liittyy tyypillisesti useita samanaikaisia vaatimuksia, jotka voivat lisätä kuormituksen tunnetta. Ora (2025) tuo esiin, että opiskelun kuormittavuus on lisääntynyt muun muassa lyhentyneiden tutkintoaikojen ja nopeutuneiden etenemisvaatimusten vuoksi. 

Opinnot sovitetaan usein yhteen myös työn ja muun elämän kanssa, mikä lisää kuormittavuutta entisestään. Jos elämän kuormitus on liian suuri, ei motivaatio välttämättä enää riitä opintojen edistämiseen. Vaikka Ora tarkastelee artikkelissaan erityisesti nuoria, samat ilmiöt koskettavat laajasti myös kaikenikäisiä opiskelijoita. 

Tästä huolimatta oppiminen tuottaa yleensä myös myönteisiä kokemuksia, jotka tukevat jaksamista. Huotilaisen (2019) mukaan oppimisen motivaatio rakentuu aivojen palkkiojärjestelmän varaan: kun ponnistelemme ja huomaamme edistyvämme, aivot palkitsevat meidät hyvän mielen tunteella. Tämä tunne auttaa opiskelijoita jaksamaan kuormittavissa tilanteissa.  

Toinen hyvä keino on myös havainnoida psykologista turvallisuutta, eli ilmapiiriä, jossa on turvallista tuoda erilaisia ideoita ja näkemyksiä esiin ilman kielteisiä seurauksia (Työterveyslaitos 2026b). Opiskelijan näkökulmasta psykologisen turvallisuuden merkitys korostuu oppimisen edellytyksenä. Turvallinen ilmapiiri helpottaa uuden oppimista ja tukee kognitiivisen kuormituksen hallintaa.

Psykologinen turvallisuus näkyy erityisesti työharjoittelussa, jossa oppiminen tapahtuu tehtävien lisäksi myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Perehdytyksen laatu, kuulumisen tunne työyhteisöön, luottamus sekä kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista ovat kaikki tekijöitä, jotka tukevat oppimista, helpottavat uuden omaksumista ja vähentävät kuormitusta.

Käytännön keinoja opiskelijan kognitiivisen kuormituksen hallintaan

Kognitiivisen kuormituksen säätely on osa jokapäiväistä hyvinvointia, aivan kuten fyysisen kuormituksen hallinta. Tästä ei voida puhua pelkästään työelämän taitona, vaan kognitiiviseen kuormitukseen tulisi kiinnittää huomiota jo opiskeluaikana, jolloin opinnoista tulee sujuvampia ja motivoivampia. Ne myös antavat työelämässä tarvittaviin taitoihin tukea.  

Olemme koonneet seuraavaksi helposti käyttöönotettavia ja jaksamista tukevia keinoja, jotka soveltuvat hyvin kaikille ja kaikenikäisille opiskelijoille, ja miksei myös säännöllisessä työsuhteessa oleville.

Ajankäytön huolellinen suunnittelu 

Oman ajankäytön tarkastelu auttaa hahmottamaan, mihin aika todellisuudessa kuluu ja vastaako se omia tavoitteita. Seuratessa omaa ajankäyttöä, muodostuu kokonaiskuva työmäärästä ja jaksamisesta, mikä auttaa oman työn ja vapaa-ajan tasapainon arviointia (Työterveyslaitos 2021, 18).  

Kirjaa itsellesi ylös, kuinka kauan aikaa suunnittelet käyttäväsi tiettyihin asioihin. Ensi alkuun tämä voi olla hankalaa, mutta kannattaa silti rohkeasti kokeilla ja muokata aikatauluja sitten vastaamaan totuutta. Vähitellen huomaat kehittyväsi aikataulutuksessa.

Myös huolellinen kalenterointi auttaa sinua priorisoimaan tehtäviä ja jäsentämään opiskelua kokonaisuudeksi. Viikkokohtainen suunnittelu tekee työmäärästä näkyvämpää ja tukee ajankäytön hallintaa (Työterveyslaitos 2021, 17).

Voit noudattaa esimerkiksi alla olevan taulukon (taulukko 1)  kaltaista pohjaa. Taulukkoon on esimerkin omaisesti kirjattu, miten aamupäivän työskentely voidaan pilkkoa tietoisesti erikokoisiin jaksoihin. Rakenteessa vuorottelevat keskittymistä vaativat tehtävät ja palauttavat tauot, mikä auttaa hallitsemaan kuormitusta ja ylläpitämään vireystilaa. Muista siis kalenteroittaa myös tauot. 

Taulukko 1. Esimerkki opiskelun tietoisesta pilkkomisesta jaksoihin. 

Aikataulu Tehtävä Kuormitus Huomio 
Ma klo 8.15–9.45 Luento + muistiinpanojen kirjaaminen Korkea Vaatii keskittymistä 
Ma klo 9.45–10 Tauko/ kevyt kävely ulkona Palauttava Irti näytöstä 
Ma klo 10–11 Esseen ideointi Keskitaso Luovaa työskentelyä 

Tauoista lisää energiaa

Taukojen puute on keskeinen kognitiivisen kuormituksen lähde (Työturvallisuuskeskus 2020, 12). Tämä pätee myös opiskeluun: jos opiskelu jatkuu yhtäjaksoisesti ilman taukoja, kuormitus voi kasvaa ja oppimisen laatu heikentyä. Taukojen pitäminen auttaa ylläpitämään virkeyttä pidemmällä aikavälillä.

Mistä sitten tunnistaa tauon tarpeen? Yleensä siitä, että ajatus katkeilee, katse harhailee ja näyttöä on tuijottanut pitkään ilman että mitään konkreettista on tapahtunut.Tauon ei tarvitse olla pitkä, sillä tutkimusten mukaan alle 10 minuutin mikrotauot virkistävät ja lisäävät tehokkuutta. Tauoista ei kannatta potea huonoa omatuntoa, sillä tauot yleensä vain lisäävät tehokkuutta ja vireyttä. Mikrotauot voivat olla esimerkiksi

  • venyttelyä
  • seisomaan nousemista
  • ikkunasta ulos katsomista
  • sisään ja ulos -hengitysharjoituksia.  

Tärkeintä olisi kuitenkin, että tauon aikana tekisi jotain muuta kuin tuijottaisi ruutua. Ei siis kannata ottaa puhelinta käteen vaan siirtää katse jonnekin aivan muualle. (Puro, 2026.)

Kannattaa kiinnittää huomiota myös kevyen liikunnan harrastamiseen joko ennen opiskelua tai opiskelupäivän aikana. Se voi auttaa keskittymään paremmin ja tukee aivojen vireystilaa. Hansen (2023) tuo esiin, että viime vuosina on tehty useita tutkimuslöytöjä, jotka osoittavat, että jo lyhytkin liikuntahetki voi parantaa muistia ja oppimiskykyä.

Kiinnitä huomiota opiskeluympäristöön  

Työturvallisuuskeskuksen (2020, 9) mukaan kognitiivista kuormitusta voivat lisätä muun muassa fyysisen ympäristön häiriötekijät, kuten ääni-, puhe-, kuva- ja liikehäiriöt sekä viestintäsovellusten aiheuttamat keskeytykset. Toisaalta osa kuitenkin saattaa keskittyä paremmin pienessä hälyssä, esimerkiksi kahviloissa. Opiskeluympäristön ei tarvitse rajoittua pelkästään sisätiloihin, vaan luontoakin voi hyödyntää yhtenä oppimisympäristönä. Esimerkiksi luennon kuunteleminen luonnon äärellä, esimerkiksi ulkona kävellen, voi edistää oppimista.

Kannattaa kokeilla erilaisia työskentelypaikkoja jo opiskelun aikana ja löytää sitä kautta omaa tekemistä ja oppimista parhaiten tukeva tila. Lisäksi kannattaa huomioida, että yhdenlaiseen työskentelyyn voi itselle sopia parhaiten tietty tila ja toisenlaiseen toinen. Esimerkiksi kahvilassa työskentely voi jollekin sopia tarkkaan keskittymiseen ja toiselle se sopii parhaiten vähemmän tarkkaavaisuutta sopiviin tehtäviin. Nämä ovat jokaisen yksilöllisiä kokemuksia. Kannattaakin rohkeasti kokeilla erilaisia tiloja työskentelyyn, joka sopii juuri parhaiten sinulle.

Tukea myös opiskelujen jälkeiseen aikaan

Kognitiivisen ergonomian työkalujen hyödyntäminen jo opintojen aikana voi merkittävästi edistää ja sujuvoittaa opiskeluja. Koska käytettävissä olevia menetelmiä ja tapoja on monia, on niitä hyödyllistä kokeilla rohkeasti ja soveltaa omaan arkeen sopiviksi. Näin on mahdollista löytää juuri sinulle parhaiten toimivat keinot, jotka tukevat omaa oppimistasi ja kuormituksen hallintaa. Kun kuormitus pysyy hallittavana, myös motivaatio ja oppimisen ilo vahvistuvat. Opintojen aikana kokeillut ja hyväksi havaitut toimintatavat muovautuvat myös helposti omaan arkeesi ja niistä tulee pysyviä käytäntöjä. Tällöin ne myös seuraavat sinua työelämään.  

Mitä menetelmää tai uutta toimintatapaa sinä aiot kokeilla jo tänään?

Tämä blogikirjoitus on tuotettu osana Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa BrainBuusti – Kestävää aivotyötä vahvistamassa -hanketta. Hankkeen toiminta-aika on 1.3.2025-30.4.2027 ja sen kokonaisbudjetti on 225 362 €, josta EU-tuen osuuden 180 290 €. Hanke on EU:n osarahoittama ja sen on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Lapin Elinvoimakeskus. 

Lähteet

Hansen, A. 2023. Aivoblues: Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin. Suomenkielinen laitos: Kustannusosakeyhtiö Atena ja Otava. 

Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Helsinki: PS-kustannus. 

Ora, U. 2025. Opiskelijoiden sairauspoissaolot mielenterveyssyistä lisääntyneet. Lääkärilehti. Viitattu 21.4.2025 https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/opiskelijoiden-sairauspoissaolot-mielenterveyssyista-lisaantyneet/. 

Puro, A. 2026. Palautumisen rakennuspalikat aivotyössä. Brainbuusti-hankkeen Aivojen huoltotauko -valmennus osa 2 12.3.2026. Viitattu 22.4.2026 https://www.youtube.com/watch?v=mQOshVwshVE.  

Työterveyslaitos. 2021. Fokus kateissa, aika palasina? Ajanhallinnan opas. Viitattu 13.3.2026 https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021-11/fokus-kateissa-aika-palasina-ajanhallinnan-opas.pdf. 

Työterveyslaitos 2026a. Aivotyötä tehdään yhdessä. Viitattu 8.4.2026 https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/aivotyo-sujuvaksi/aivotyota-tehdaan-yhdessa. 

Työterveyslaitos 2026b. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 27.4.2026 https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa/mita-on-psykologinen-turvallisuus. 

Työterveyslaitos 2026c. Sujuva aivotyö. Viitattu 27.4.2026 https://www.ttl.fi/palvelut/tyoyhteiso-ja-esihenkilotyo/sujuva-aivotyo. 

Työturvallisuuskeskus. (2020). Työ sujuvaksi – kognitiivista ergonomiaa kehittämällä. 
Viitattu 23.3.2025 https://ttk.fi/wp-content/uploads/2020/04/Tyo-sujuvaksi-kognitiivista-ergonomiaa-kehittamalla.pdf.