Kirjoittajat työskentelevät Lapin ammattikorkeakoulussa: fysioterapeutti YAMK Elina Kerätär, TKI-erityisasiantuntija, Tulevaisuuden terveyspalvelut; TtM Mikael Kojo, TKI-asiantuntija, Tulevaisuuden terveyspalvelut; KM Anne Rautio, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky; sairaanhoitaja YAMK, Marko Vatanen, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut ja YTM Matti Virtasalo, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky.

Suomessa ja muuallakin maailmassa sosiaali- ja terveysalaa haastavat alan ammattilaisten riittämättömyys, ikääntyneiden määrän kasvu ja terveyspalvelujen lisääntynyt kysyntä, mihin yhdeksi ratkaisuksi on tarjottu robotiikan hyödyntämistä. (Darko, Kleib, Lemermeyer & Tavakoli 2023.). Robotiikan hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on Suomessa vielä vähäistä ja maa sijoittuu robotiikan käyttöönotossa Euroopan häntäpäähän, vaikka sen potentiaali erityisesti Lapin kaltaisella alueella voisi olla merkittävä. Robotiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tulevaisuudessa paikata työvoimavajetta, tarjota ja tukea yksilöllisiä palveluita ja parantaa niiden saatavuutta. Tärkeää on lisätä myös hyvinvointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden valmiuksia uuden teknologian hyödyntämiseen arjessa ja työelämässä.

Arctic RoboWelfare -hankkessa (2023–2026) on tavoitteena ollut edistää robotiikan tietoisuutta, soveltamista ja käyttöönottoa hyvinvointialoilla Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkiä ja palveluiden saavutettavuus on haasteellista. Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteishankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa robotiikan hyödyntämistä Lapin AMKin oppimis- ja kehittämisympäristöissä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Hankkeessa toteutetaan käytännön robotiikkakokeiluja yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. (Arctic RoboWelfare –hankkeen nettisivut)

Tässä julkaisussa tarkastellaan Lapin AMKin oppimis- ja kehittämisympäristöjä ja TKI-toimintaa hyvinvoinnin robotiikan näkökulmasta. Tällä hetkellä ympäristöissä ei ole vielä robotiikkaa käytössä, mutta Arctic RoboWelfare -hankkeen myötä robottien käyttöönotto on aloitettu, ja tulevaisuudessa tiloihin hankitaan lisää teknologisia ratkaisuja, jotka tukevat oppimista, tutkimusta ja alueen palveluiden kehittämistä. Tavoitteena on rakentaa Lapin ammattikorkeakoulusta vahva monialainen osaaja hyvinvoinnin robotiikan teemassa.

Taulukko 1. Arctic RoboWelfare -hankkeessa mukana olevat oppimis- ja kehittämisympäristöt

NimiSijaintiLyhyt kuvaus
Simulaatiosairaalat SKY ja AuroraKemi (SKY) ja Rovaniemi (Aurora)Monialaiset simulaatio- ja kehittämisympäristöt SKY ja Aurora ovat autenttisia sairaalaympäristöjä (leikkaussali, vuodeosasto). Potilassimulaattorit, VR-menetelmät, videointi ja yritysten testausympäristö.
HyvinvointipysäkkiKemiMonialainen oppimis- ja harjoitteluympäristö, jossa sosionomi-, geronomi-, fysioterapian ja hoitotyön opiskelijat tarjoavat matalan kynnyksen terveyspalveluja alueen asukkaille. Kodinomainen tila opetuksen, työpajojen ja yhteisöllisen toiminnan tarpeisiin sekä aistihuone. Opiskelijat ovat mukana asiakastyössä, palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Terveys- ja hyvinvointiauto OnniKemi (kiertävä)Liikkuva yksikkö, joka vie Hyvinvointipysäkin palvelut Meri-Lapin kuntiin ja eri tapahtumiin. Mahdollistaa hyvinvointipalveluiden tuomisen lähelle kuntalaisia ja opiskelijoille kehittämis- ja oppimisympäristö.
Hyvinvointipiste VireRovaniemiMonialainen oppimis- ja harjoitteluympäristö, jossa liikunnanohjaaja-, fysioterapeutti- ja hoitotyön opiskelijat tuottavat hyvinvointipalveluja. Tarjoaa räätälöityjä palveluja yksilöille, yhteisöille ja yrityksille (mm. yksilö- ja ryhmän ohjaus, erilaiset toimintakykymittaukset, kuntotestaukset).
Toimintakyky-ympäristö SemppiRovaniemiFysioterapiakoulutuksen teknologiapainotteinen oppimis- ja kehittämisympäristö toimintakyvyn mittaamiseen, arviointiin ja tukemiseen. Välineistöä mm. kävelyn analysointiin, lihasvoiman- ja tasapainon mittaukseen sekä kestävyyskunnon arviointiin. Hyödynnetään TKI-toiminnassa sekä yksityisille asiakkaille, yrityksille ja organisaatioille tarjottavissa palveluissa.
Sports LabRovaniemiOlympic Training Center- verkostoon kuuluva Oppimis-, testaus- ja TKI-ympäristö liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen alalla. Suorituskyvyn mittauslaitteet (juoksu- ja liikeanalytiikka), valmennus- ja kuntoutuspalvelut yhteisöille ja yrityksille. TKI-toiminta hankkeiden kautta ja monialainen oppiminen ympäristössä.

Oppimis- ja kehittämisympäristöt hyvinvoinnin robotiikan käyttöönottoa edistämässä

Vaikka kiinnostus robotiikkaa kohtaan on sosiaali- ja terveysalan henkilöstön keskuudessa kasvanut, hidastavat sen käyttöönottoa muun muassa osaamiseen ja koulutukseen, asenteisiin, etiikkaan ja inhimillisiin arvoihin liittyvät kysymykset (Rantanen, Lehto, Vuorinen & Coco 2018). Hoitoalan ammattilaiset kuitenkin suhtautuvat robotiikkaan pääosin myönteisesti ja erityisesti sen mahdollisuuksiin vähentää fyysistä kuormitusta sekä tehostaa rutiinitehtäviä. Robotiikka nähdään ennen kaikkea täydentävänä työkaluna, ei ihmiskontaktin korvaajana (Turja, Van Aerschot, Särkikoski & Oksanen 2018). Tällä hetkellä Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristöissä on käytössä muun muassa lääkeannosteluautomaatteja, kuntoutukseen liittyvää robotiikkaa sekä sairaalaympäristöissä käytettävää kuljetusrobotiikkaa.

Robotiikan ja älyteknologian yleistyminen sosiaali- ja terveydenhuollossa asettaa uusia vaatimuksia alan ammattilaisten koulutukselle. Palmroosin (2025) tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kokemukset ja tiedot robotiikasta ja niiden käyttömahdollisuuksista olivat vähäisiä, mutta he tunnistivat potentiaalisia robotiikan käyttökohteita omalla alallaan. Harjoitteluiden myötä saatu kokemus hoitotyöstä sai haastateltavat pohtimaan robotiikan mahdollisuuksia esimerkiksi työkuormituksen keventäjänä.  Robotiikan huomioiminen opinnoissa koettiin vähäiseksi, eikä sen koettu antaneen selkeää kuva robotiikasta ja sen käyttömahdollisuuksista alalla. Tiedon lisäämisellä ja käyttökokemuksilla robotiikasta kuitenkin edistetään parhaiten positiivisia asenteita robotiikkaa kohtaan ja siten edistetään niiden jalkautumista terveydenhuoltoon. Alan opintoja tulisi kehittää ottamalla robotiikkaa osaksi opintojen sisältöä ja mahdollistamalla erilaiset kokeilut robottien kanssa. (Palmroos 2025)

Hankkeen myötä Lapin AMKin oppimis- ja kehittämisympäristöissä opiskelijoilla on jatkossa mahdollisuus tutustua hyvinvoinnin robotiikkaan, mikä vähentää epävarmuutta uutta teknologiaa kohtaan ja syventää ymmärrystä sen mahdollisuuksista, haasteista ja eettisistä näkökulmista. Samalla opiskelijat oppivat arvioimaan teknologisten ratkaisujen soveltuvuutta asiakastilanteisiin ja -tarpeisiin sekä osallistumaan uuden teknologian käyttöönottoon ja kehittämiseen. Koulutuksen tulisi tarjota tilaisuuksia myös kriittiseen pohdintaan: milloin robotiikka on tarkoituksenmukaista, missä tehtävissä se tukee esimerkiksi hoitoa tai kuntoutusta ja missä tilanteissa taas inhimillinen vuorovaikutus on korvaamaton.

Opiskelijoiden teknologia- ja robotiikkaosaamisen kehittäminen edellyttää, että myös opettajilla on ajantasainen ymmärrys ja osaaminen digitaalisista ja teknologisista ratkaisuista. Valtari (2025) selvitti tutkimuksessaan ammatillisten opettajien valmiuksia sosiaalisen robotiikan hyödyntämisestä opetuksessa ja totesi niiden rakentuvan neljästä kokonaisuudesta, joita olivat tekninen tuki, pedagoginen osaaminen, eettis-sosiaalinen osaaminen ja organisatorinen tuki. Tekniikkaa itsessään ei nähty esteenä, mutta opettajat kokivat tarvitsevansa systemaattista perehdytystä ja konkreettista harjoittelua robotiikan käytöstä voidakseen ottaa robotit osaksi opetusta. Opettajat myös kaipasivat kontakteja alan toimijoihin sekä organisatorista tukea robotiikan hyödyntämiseksi (Valtari 2025).

Opettajien robotiikkaan liittyvän osaamisen vahvistamiseen tarvitaan panostusta ja yhdessä tulisi pohtia, miten tämän osaamisen kehittäminen varmistetaan. Osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan myös monialaista yhteistyötä, eli hyvinvoinnin ja sote-alan osaamisen lisäksi esimerkiksi tekniikan osaamista. Myös oppilaitosten ja sote-organisaatioiden johdon olisi tuettava robotiikan integrointia osana opetusta ja kehittämistyötä. Tämä tarkoittaa mm. resurssien ja ajan varaamista: opettajille on tarjottava perehdytystä ja mahdollisuutta ylläpitää ja päivittää osaamistaan.  Riittävä panostus opettajien osaamisen kehittämiseen mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden ja pitkäjänteisen kehittämisen.

Myös yhteistyö teknologia-alan toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta oppilaitokset pysyvät ajan tasalla ja voivat toteuttaa moniammatillista kehittämistä. Oppimis- ja kehittämisympäristöt voivat tulevaisuudessa auttaa myös yrityksiä tarjoamalla niille tärkeän alustan robotiikan tuotekehitykseen ja testaamiseen. Kun robotteja kokeillaan autenttisissa, mutta samalla hallituissa ja turvallisissa ympäristöissä, yritykset saavat arvokasta palautetta laitteiden käytettävyydestä ja mahdollisista kehitystarpeista. Tämä palaute tukee teknologian kehittämistä ja edistää myös sen käyttöönottoa työelämässä. Tulevaisuudessa ympäristöt mahdollistavat myös soveltavan tutkimuksen tekemisen yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Lisäksi ympäristöt voivat tukea koko Lapin alueen TKI-toimintaa, tarjoten monialaista osaamista ja konkreettisia kohtaamispaikkoja.

Robotiikka oppimis- ja kehittämisympäristöissä

Lapin AMKin oppimis- ja kehittämisympäristöihin on hankittu kaksi robottia: Temi 3 ja Buddy. Tällä hetkellä Temi 3 on Rovaniemellä ja Buddy Kemissä ja niitä tullaan hyödyntämään sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksissa molemmilla kampuksilla. Molemmat robotit tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen, vuorovaikutukseen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Ne eivät ole pelkästään teknisiä laitteita, vaan myös oppimisen ja osallistumisen välineitä, jotka rikastuttavat oppimisympäristöjä ja tukevat monenlaisia käyttäjiä.

Kuva 1. Buddy ja Temi 3 kahvipöydässä (Kuva: Matti Virtasalo)

Temi 3 on autonominen palvelurobotti, joka on suunniteltu erityisesti terveydenhuollon ja ikäihmisten hoivan tarpeisiin. Se mahdollistaa reaaliaikaiset videoyhteydet ikäihmisiin, omaisiin ja asiantuntijoihin ja se liikkuu itsenäisesti sille ohjelmoidussa tilassa. Robotti voi kannustaa myös kevyeen liikuntaan ja toimia viestinviejänä tai materiaalin jakajana.

Temi voidaan varustaa erilaisilla lisäjärjestelmillä kuten esimerkiksi mittalaitteilla, jotka seuraavat käyttäjän elintoimintoja (esim. verenpaine ja sydänkäyrä). Käyttöliittymät ovat helppokäyttöisiä ja kosketusnäyttö, ääniavusteisuus ja mobiilisovellus mahdollistavat monipuolisen ohjauksen. Temi 3 toimii Linux-/Android-pohjaisella järjestelmällä ja tukee kolmannen osapuolen sovelluskehitystä. Sen sensorit, LiDAR-tekniikka ja kamerat kartoittavat ympäristöä, seuraavat käyttäjää ja väistävät esteet automaattisesti.

Kuva 2. Temi 3 (Kuva: Mikael Kojo)                                    

Buddy on Ranskassa kehitetty interaktiivinen robotti, joka tukee oppimista ja sosiaalista vuorovaikutusta lapsilla, nuorilla, ikääntyneillä ja erityistä tukea tarvitsevilla. Robotti on 56 cm korkea, painaa 8 kg ja se liikkuu kahden moottoroidun pyörän avulla. Sen tunnistimet, kosketusnäyttö, ääniohjaus ja kaiuttimet mahdollistavat luonnollisen ja emotionaalisen vuorovaikutuksen. Avoin Android-alusta ja SDK tarjoavat kehittäjille mahdollisuuden luoda uusia sovelluksia ja laajentaa robotin toimintoja monipuolisesti, mikä tekee Buddysta joustavan työkalun monenlaisiin oppimis- ja ohjaustilanteisiin.

Se mahdollistaa innostavan ja osallistavan oppimiskokemuksen esimerkiksi ohjelmoinnissa. Se toimii tukena myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Lisäksi se mahdollistaa etäosallistumisen esimerkiksi sairaalasta luokkahuoneeseen. Ikääntyneiden hyvinvoinnin tukena Buddy tarjoaa seuraa, muistuttaa tapaamisista, viihdyttää ja mahdollistaa yhteydenpidon omaisiin. Robotti tarkkailee käyttäjän toimintaa ja hälyttää tarvittaessa, mikä lisää turvallisuutta.

Kuva 3. Hanketiimiläiset tutkimassa BUDDY -robottia (Kuva: Temi 3 sovelluksen etäyhteydellä mobiililaitteesta, Matti Virtasalo)

Lopuksi

Alan tulevaisuuden ammattilaisten, eli opiskelijoiden, olisi tärkeä saada käyttökokemuksia jo opiskeluaikana robotiikasta ja erilaisista teknologisista ratkaisuista, jotta he suhtautuisivat siihen luontevana osana tulevaa käytännön työtään.

Vaikka robotiikan käyttö hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysaloilla on vielä vähäistä, sen tulevaisuuden mahdollisuudet ovat lupaavia – ja suurelta osin vielä löytämättä. Pohjoisen Suomen näkökulmasta robotiikan avulla voidaan vastata alueelle tyypillisiin haasteisiin, kuten pitkiin välimatkoihin ja palveluiden saatavuuteen, tukien samalla yksilöllisiä hoito- ja kuntoutuspolkuja. Jatkossa robotiikkaratkaisuja on kuitenkin tärkeää kehittää käytännön tarpeista käsin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Temi 3 ja Buddy ovat ensimmäiset robotit Lapin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan oppimis- ja kehittämisympäristöissä, ja tavoitteena on hankkia niitä lisää robotiikan kehittyessä. Hankkeessa jatkamme robottien testausta ja käytettävyyden arviointia pohtien samalla niiden soveltuvuutta erilaisiin oppimis- ja palvelutilanteisiin. Hankitut robotit tullaan integroimaan sosiaali- ja terveysalan opetukseen hoitotyön, fysioterapian ja sosiaali-alan osalta. Opiskelijat pääsevät ideoimaan niiden käyttämistä oppimis- ja kehittämisympäristöissä sekä innovoimaan tulevaisuuden käyttökohteita sote-alalla.

Lapin ammattikorkeakoulun oppimis- ja kehittämisympäristöt tarjoavat erinomaiset puitteet hyvinvoinnin robotiikan opetukselle, kokeiluille ja tuotekehitykselle tulevaisuuden terveyspalveluja ajatellen. Samalla ne luovat uudenlaisia mahdollisuuksia oppimiselle, työelämäyhteistyölle ja alueelliselle kehittämistyölle.

Lähteet

Arctic RoboWelfare –hankkeen internetsivut. Arctic RoboWelfare -Hanke – Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2025.

Buddy-robotin internetsivut. Blue Frog Robotics – Buddy: Your Affordable Companion Powered by Emotional AI I Blue Frog Robotics. Viitattu 7.11.2025.

Darko, E., Kleib, M., Lemermeyer, G. & Tavakoli, M. 2023. Robotics in Nursing: Protocol for a Scoping Review. JMIR Research Protocols. Vol 12 (2023). Viitattu 1.12.2025. https://doi.org/10.2196/50626.

Holappa, T. & Rautio, A. 2024. Pohjoisen tekijät – Lapin AMKin asiantuntijablogi. Hyvinvoinnin ja terveyden robotiikka – missä mennään? – Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2025.

Palmroos S., 2025. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä robotiikasta. Opinnäytetyö YAMK, Lapin AMK. https://www.theseus.fi/handle/10024/905658. Viitattu 10.12.2025.

Rantanen, T., Lehto, P., Vuorinen, P. & Coco, K. 2018. Attitudes towards care robots among Finnish home care personnel – a comparison of two approaches. Scandinavian Journal of Caring Sciences, Vol 32 Nro 2 (2018). 772–782. Viitattu 1.12.2025. https://doi.org/10.1111/scs.12508.

Temi 3 etäläsnäolorobotin internetsivut Introducing temi robot V3. Viitattu 11.11.2025.

Turja, T., Van Aerschot, L., Särkikoski, T., & Oksanen, A. 2018. Finnish healthcare professionals’ attitudes towards robots: Reflections on a population sample. Nursing Open. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104666/finnish_healthcare_professionals_attitudes_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 8.12.2025.

Valtari, M. 2025. Kohti älykästä kumppanuutta: Ammatillisten opettajien valmiudet sosiaalisen robotiikan hyödyntämiseen tulevaisuuden opetuksessa. Opinnäytetyö YAMK, HUMAK. Valtari_Maritta.pdf Viitattu 8.12.2025.