Results

Kansalaiskyselyn tulosten mukaan sujuva internetperustainen asiointikokemus on ensiarvoisen tärkeää, kun kansalaiset arvioivat internetperustaisen asioinnin valintaa suhteessa henkilökohtaisiin asiointikanaviin eli käyntiasiointiin ja puhelinasiointiin. Kansalaiskyselyyn vastanneet haluavat pitää internetasioinnin rinnalla perinteiset palvelut sekä niiden toimivuuden että luotettavuuden takia. Kansalaisille internetperustainen asiointi ei näyttäydy ainoastaan niiden osuuden määrällisenä lisäämisenä, vaan myös palvelumuotojen kehittämisenä ja rinnakkaisena olemassaolona. Hankkeessa hyödynnetyn paikkatietopohjaisen, kuntatasolle yleistetyn kaupunki–maaseutu -alueluokituksen näkökulmasta kaupunkikuntien ja kaupungin läheisten maaseutukuntien asukkailla näyttäisi olevan ainakin jossain määrin paremmat valmiudet ja edellytykset digitalisaation hyödyntämiseen kuin kaupunkikunnista syrjäisempien maaseutukuntien asukkailla. Kansalaisten ja julkisrahoitteisten palveluiden tuottajat olivat varsin samaa mieltä internetperustaisten asioinnin eduista ja reunaehdoista. Tärkeimpinä digiasioinnin reunaehtoina pidettiin internetliittymän toimintavarmuutta ilman teknisiä ongelmia ja helppokäyttöisyyttä ja tärkeimpänä etuna asioinnin ajasta ja paikasta riippumattomuutta. Lisäksi niin kansalaiset kuin viranomaiset pitivät digiasiointia ainakin jossain määrin hyvänä vaihtoehtona viranomaiskäynnille. Infrastruktuuri ei kuitenkaan palveluiden tuottajien näkökulmasta mahdollista digipalveluiden täysimääräistä hyödyntämistä Pohjois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla, kansalaisten eriarvoisuus koettiin ongelmaksi ja tietohallinnon kykyä ratkaista kohdattuja ongelmia pidettiin varsinkin Lapissa riittämättöminä. Maakuntien viranomaiset pitivät digitalisaatiota Suomessa liian tuottajavetoisena, eikä hallinnon vanhoja toimintamalleja ole digitalisaatiosta maakunnissa vastaavien viranomaisten mukaan kyetty tarpeeksi uudistamaan digitalisaatiota tukemaan. Kansalaisten ehdotuksissa internetperustaisten asioinnin kehittämiseksi korostui sivustojen muuttaminen helppokäyttöisemmiksi ja käytettävämmiksi sekä palautepalvelun kehittäminen esimerkiksi chat-palveluiden käyttöönoton muodossa. Viranomaisten ehdotuksissa taas korostui vahvasti, että valtion tulisi ottaa selkeä rooli internetperustaisten palvelujen kehittämisessä. Tähän liittyy sekä toimivien tietoliikenneyhteyksien takaaminen koko maahan että yhtenäiset eri palveluntuottajien tarjoamat palvelut.

Digitalisaatio lisää alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten elämisen mahdollisuuksia myös harvaan asutulla maaseudulla, jos digitalisaation mahdollisuudet otetaan optimaalisesti hyötykäyttöön niin palveluja tuottavien tahojen kuin palveluja käyttävien kansalaistenkin keskuudessa. Ennakoiva, alueiden tilanneanalyysiin perustuva resurssointi digitalisaation mahdollistavaan perusinfraan luo positiivisen kehityssuunnan maamme eri alueilla asuville kansalaisille ja toimijatahoille.