Results

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että elintapamuutoksen tukeminen edellyttää terveydenhuollossa asiakaslähtöistä ohjausta, jossa huomioidaan motivaatio, realistiset tavoitteet ja yksilölliset tarpeet. Ohjauksen toteuttamista haastavat kuitenkin sekä asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyvät tekijät että terveydenhuollon rakenteelliset rajoitteet. Asiakkaat hakeutuivat ryhmäkuntoutukseen pääosin omasta aloitteestaan, ja terveydenhuollossa tunnistettiin tarve lisätä tietoa ja osaamista kuntoutukseen ohjautumisesta.Ryhmäkuntoutusprosessin aikana asiakkaiden ymmärrys omasta sairaudestaan ja siihen liittyvistä rajoitteista vahvistui, ja he saivat omahoitoa ja omakuntoutusta tukevaa ohjausta elintapamuutoksen toteuttamiseen. Vertaistuki oli ammatillisen tuen ohella tärkeä osa muutosprosessia. Kuntoutuksen toivottiin sisältävän nykyistä tarkempia itsemonitoroinnin keinoja sekä kehon mittauksiin perustuvaa seurantaa.Jos ryhmäkuntoutus otetaan pysyväksi palveluksi, sen vaikuttavuudesta tarvittaisiin näyttöä kontrolloidun tutkimusasetelman avulla, esimerkiksi satunnaistetun tai muun käytännön olosuhteisiin sopivan vertailuasetelman kautta. Tutkimuksen tulokset on raportoitu julkaisussa:Anu Kippola-Pääkkönen, Annastiina Vesterinen, Arto Pesola ja Anu Kinnunen (2026). Elintapamuutosta tukeva Muutoksen voima -ryhmäkuntoutus. Asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia. Kuntoutusta kehittämässä 51/2026. Kela. 

Usability of the results

Tutkimus tuotti tietoa erityisesti kuntoutukseen ohjautumisen, kuntoutuksen toteutuksen, kuntoutusyhteistyön, omakuntoutuksen ja kuntoutuksesta saatavien koettujen hyötyjen näkökulmasta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voivat hyödyntää eri toimijat kuten Kela kuntoutusta järjestävänä tahona, palveluntuottajat kuntoutusta toteuttavina tahoina, hyvinvointialueiden toimijat kuntoutusta suunnittelevina tahoina ja järjestöt asiakasryhmänsä palveluiden edistämistyössä. Viime kädessä hyötyjinä ovat asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea sairauden kanssa selviytymiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.