Results

Hankkeessa saatiin aikaan monialaisia tuloksia, jotka liittyivät erityisesti luonnonkasvien vertikaaliviljelyn kokeiluihin, kasvatustilojen rakentamiseen sekä yritysyhteistyöhön. Hankkeen myötä ymmärrys luonnonkasvien sisäkasvatuksesta lisääntyi merkittävästi, ja samalla tunnistettiin konkreettisesti, mitkä kasvit soveltuvat vertikaaliviljelyyn ja mitkä eivät.

Hankkeen alussa lähdimme rakentamaan kasvatustiloja ajatuksella, että ne saadaan suhteellisen helposti toteutettua eri alojen asiantuntijoiden avulla. Käytännössä kuitenkin havaittiin nopeasti, että hankkeeseen tarvitaan lisäresurssi, jolla on osaamista rakentamisesta ja erityisesti sähkötöistä. Budget mahdollisti lisähenkilön palkkaamisen, ja tämä osoittautui hankkeen kannalta erittäin tärkeäksi ratkaisuksi. Rakentaminen oli pitkä ja osittain haastava prosessi, mutta samalla hyvin opettavainen.

Kasvatustilojen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin paljon olemassa olevaa tutkimustietoa, oppaita sekä asiantuntijaverkostoja. Keskustelimme laajasti vertikaaliviljelyn asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi valaistuksesta, kastelujärjestelmistä ja ravinneratkaisuista. Tämän työn tuloksena syntyi luonnonkasveille sopivat, muunneltavat kasvatustilat, joita voidaan säätää eri kasvien tarpeiden mukaan. Tilat mahdollistavat myös osittaisen automatisoinnin, mikä helpottaa päivittäistä kasvatustyötä.

Hankkeen aikana kokeiltiin useiden luonnonkasvien kasvatusta sekä kasvatusteltassa että vertikaaliviljelykaapeissa. Kasvivalinnassa lähtökohtana oli yrityskentän tarve: keskityimme erityisesti kasveihin, joiden saatavuus luonnosta on rajoitettua tai joiden keruu ei ole kestävää. Samalla huomioitiin kasvin markkinapotentiaali, monikäyttöisyys sekä mahdollinen jalostusarvo.

Tuloksena syntyi käytännön tietoa siitä, mitkä kasvit soveltuvat vertikaaliviljelyyn. Kaikkia kokeiltuja kasveja ei kuitenkaan viety jatkoon:

Nokkonen herätti kiinnostusta yrittäjien keskuudessa, mutta sen osalta emme pystyneet toteuttamaan riittävän kattavia analyyseja, erityisesti mikrobiologisen laadun osalta.

Kallioimarre saatiin kasvamaan, lehtibiomassan ja juuriosan osalta, mutta kasvu oli hidasta ja markkinat rajalliset. Lisäksi uuselintarvikestatuksen puute rajoitti sen käyttömahdollisuuksia elintarvikkeena.

Karhunlaukka osoittautui kiinnostavaksi ja monikäyttöiseksi, mutta sen kasvatus oli hidasta ja vaati pitkän kylmäkäsittelyn (mikä ei onnistunut toivotulla tavalla), minkä vuoksi sen jatkokehitys keskeytettiin.

Selkeimmin esiin noussut kasvi oli tunturihapro, joka osoittautui erittäin mielenkiintoiseksi sekä kasvatuksen että käytön näkökulmasta. Hapro kasvoi nopeasti, uusiutui hyvin ja tuotti runsaasti biomassaa pienessä tilassa. Sen ympärille syntyi myös selkeä kysyntä erityisesti ravintola-alalla.

Hapron osalta tehtiin hankkeessa paljon jatkojalostuskokeita. Loimme erilaisia ruokakokonaisuuksia, joissa hapron maku ja visuaalinen ilme pääsivät esille. Näitä esiteltiin ja maistatettiin ravintola-alan ammattilaisille, jotka kiinnostuivat selvästi haprosta ja sen makuprofiilista. Hapron ympärille syntyi myös näkyvyyttä esimerkiksi haprojäätelön kautta, joka herätti laajaa kiinnostusta.

Hankkeen tuloksena syntyi myös paljon uutta ymmärrystä siitä, mitä kannattavan luonnonkasvin kasvattaminen vertikaaliviljelyssä edellyttää. Tärkeiksi tekijöiksi tunnistettiin kasvin erikoisuus, monikäyttöisyys, jalostusarvo sekä se, että kasville on olemassa todellinen kysyntä. Lisäksi korostui se, että kasvin eri osien hyödyntäminen lisää kannattavuutta ja tukee kiertotalousajattelua.

Verkostojen rakentaminen oli yksi hankkeen keskeisistä tuloksista. Hankkeen aikana luotiin laaja yhteistyöverkosto eri alojen yrittäjien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa. Näiden verkostojen kautta saatiin arvokasta tietoa kasvien kasvusta, käyttömahdollisuuksista ja markkinoista. Samalla luotiin pohjaa tulevalle yhteistyölle ja mahdollisille jatkohankkeille.

Hankkeessa syntyi myös hyviä käytänteitä erityisesti kasvatustilojen hallintaan. Näitä olivat esimerkiksi:

 

jatkuva kasvun seuranta ja dokumentointi

hygieniakäytännöt tuholaisten ja tautien ehkäisemiseksi

vaiheittainen kehittäminen ja testaus kasvatusolosuhteiden optimoinnissa

asiantuntijaverkostojen aktiivinen hyödyntäminen

 

Haasteena hankkeen aikana nousi esiin erityisesti uuselintarvikeasetus, joka rajoittaa monien luonnonkasvien käyttöä elintarvikkeissa. Tämä vaikutti kasvien valintaan ja siihen, mitä kasveja voitiin kehittää pidemmälle. Tästä huolimatta päädyimme panostamaan haproon, koska sen potentiaali nähtiin erittäin suurena tulevaisuutta ajatellen. Hapron käytöstä on olemassa jo aikaisempaa tutkimusta peltoviljelyssä sekä saamalaisten käyttämänä mm. suolan korvaajana, c-vitamiinin lähteenä ja maidon juoksutuksessa.

Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti koko toteutuksen ajan. Hanketta esiteltiin useissa tapahtumissa eri kohderyhmille, ja erityisesti sosiaalinen media, kuten LinkedIn, toimi tärkeänä viestintäkanavana. Julkaisut saavuttivat hyvää näkyvyyttä ja lisäsivät kiinnostusta hanketta kohtaan. Lisäksi tuloksia ja kokemuksia jaettiin suoraan yrityksille ja yhteistyökumppaneille.

Kokonaisuutena hankkeen tuloksena syntyi käytännönläheinen ja realistinen kuva luonnonkasvien vertikaaliviljelyn mahdollisuuksista. Hanke lisäsi osaamista, loi uusia verkostoja ja tunnisti selkeitä jatkokehityspolkuja erityisesti hapron osalta.

Usability of the results

Hyödynsaajat pääsevät hyötymään hankkeesta erityisesti tiedon ja osaamisen kautta. Yritykset saavat konkreettista tietoa siitä, mitä kasveja kannattaa kasvattaa ja millaisin edellytyksin. Opiskelijat ja oppilaitokset voivat hyödyntää hankkeen tuloksia opetuksessa. Lisäksi hankkeen tulokset toimivat pohjana uusille innovaatioille ja liiketoimintamahdollisuuksille. Keskeiset käytännön suositukset hankkeen pohjalta ovat: Kaikkia luonnonkasveja ei kannata yrittää siirtää vertikaaliviljelyyn, vaan kasvivalinnassa tulisi olla kriittinen Kasvatusolosuhteiden optimointi vaatii aikaa, kokeilua ja jatkuvaa seurantaa Tekninen osaaminen kasvatustilojen rakentamisessa on välttämätöntä Yritysyhteistyö kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa kasvivalintojen tueksi Jalostusarvo ja markkinakysyntä tulee huomioida alusta asti Uuselintarvikelainsäädäntö tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa Kokonaisuutena hanke loi vahvan perustan luonnonkasvien vertikaaliviljelyn jatkokehitykselle. Se osoitti, että aiheessa on selkeää potentiaalia, mutta myös sen, että kehitystyö vaatii pitkäjänteistä tutkimusta, yhteistyötä ja vaiheittaista etenemistä kohti kaupallista toimintaa.